lauantai 21. toukokuuta 2022

Metsän kuiskaus: luku 4

Kaikki kuvatarinan aikaisemmat osat löytyvät täältä!

* * *

Metsän kuiskaus

Luku 4: Kaipuu



Kajo: *kävelee* Hei, Aamu. *hymähtää*


Aamu: Hei, Kajo.


Aamu: Siitä on vähän aikaa.


Kajo: Niin on. *madaltaa ääntään* Minulla oli ihan kamala ikävä.

Aamu: Minullakin sinua. Onneksi olet nyt siinä.



Aamu: Rakas...

Kajo: Niin?

Aamu: Miten sinä jaksat?


Kajo: Hyvin nyt, kun olen sinun kanssasi. *hymyilee*

Aamu: Olen tosissani.


Aamu: Oletko kunnossa?

Kajo: Olen. Olen vain ollut paljon ihmisten seurassa. Toivottavasti se ei haittaa sinua.

Aamu: *hymyilee* Ei tietenkään.



Kajo: Ja... totta puhuakseni olen ollut varsin huolissani metsästä.

Aamu: Niin minäkin. Kaikki käy päivä päivältä sekavammaksi.

Kajo: Mutta...


Kajo: ...en tahdo puhua siitä nyt, kun sinä olet siinä.


*kauempana rasahtaa*


Kajo: *kohottaa katseensa* Mitä...?


Ilta: Kas hei.


Ilta: Taisin keskeyttää jotakin.


Aamu: Mitä sinä täällä teet?

Kajo: Aamu, älä...


Ilta: *hymyilee* Olin vain ohikulkumatkalla.


Ilta: Ajattelin mennä katsomaan Valvea. Älkää minusta piitatko.


Ilta: *tuijottaa Kajoa pitkään* Kunhan kävelen tätä kautta.


Aamu: *tarttuu Kajoa kädestä*

Kajo: Ilta...


Kajo: Kaikki hyvin?


Ilta: Toki. *hymähtää* Jatkakaa ihmeessä. Nähdään. *kävelee pois*


Aamu: *kiroaa hiljaa*

Kajo: Ah, tuota -


Aamu: "Vain kulkemassa tästä ohi"? Ja paskat. Hän vartioi sinua. Joka ikistä liikettäsi.


Aamu: Tuo ei ole normaalia! Etkö todella näe, mitä hän tekee?

Kajo: O-... olen minä tietoinen siitä.


Aamu: *vie kätensä kauemmas* Mikset sitten tee sille jotain? Hän kyttää sinua jatkuvasti!

Kajo: E-... ei ole oikein mitään, mitä minä voisin tilanteelle tehdä.


Aamu: Onhan! On kymmeniä asioita, joita voisit tehdä! Olet aivan liian kiltti hänelle. Iske takaisin. Näytä hänelle, ettei sinua voi kontrolloida. Tee jotakin! Sinun ihan tosi täytyy kasvattaa selkäranka.

Kajo: Minä... yritän.

Aamu: Yritä kovemmin! En voi aina olla paikalla puolustamassa sinua. *vetää syvään henkeä* Mutta jos koskaan löydän hänet tekemästä mitään sinulle, minä tapan hänet sillä sekunnilla.


Kajo: Tiedän... anteeksi. Minä... minä yritän. Olen pahoillani, että joudut kantamaan veljestäni huolta.

Aamu: Rakas. Ei hätää, ei sinun tarvitse pyydellä anteeksi. Hän tässä oireilee. Hitto sentään, hän on sentään sinun veljesi, en saata ymmärtää, miksi hän on tuollainen.


Kajo: *tuijottaa kauemmas* Tiedän, tiedän, meidän perheemme on hyvin vaikea. Olen pahoillani, ei sinun kuuluisi joutua huolehtimaan siitä.

Aamu: Sinun ei tarvitse olla pahoillasi. Se ei ole sinun vikasi.


Aamu: Kajo...


Aamu: Minä rakastan sinua.


Kajo: *henkäisee* Minäkin rakastan sinua.


* * *


Ilta: Helvetti. Helvetin helvetti. *tärisee* En tasan tarkkaan kohtaa Valvea tänään. Ei siskolla kuitenkaan olisi minulle mitään kerrottavaa.


Ilta: Onneksi on ainakin yksi, joka ei koskaan kyllästy näkemiseeni.


Chióni: *lukee rauhassa kirjaa*

*jossain rasahtaa*


Chióni: Oh? *kohottaa katseensa*


Chióni: Hei, Ilta. *hymyilee*


Chióni: Tulitko oikein varta vasten minua katsomaan?







Hetken päästä


Chióni: *pukee paitaa takaisin päälleen*


Chióni: No hei vain sinullekin, Ilta. *hymähdys* Onhan tuokin tapa tervehtiä.


Ilta: En tullut tänne jutustelemaan.


Chióni: Huomasin. *naurahtaa* Jutellaan silti. Minä olen kaivannut sinua. Ja minulla on kerrottavaa.


Ilta: Tarjoa tuota sentimentaalisuuttasi niille, jotka tekevät sillä jotakin.


Chióni: Ah, ai niin, sinä olet niiiin kova poika! *nauraa* Unohdin.

Ilta: Kerjäätkö turpaasi?


Chióni: *hymyilee* Ehkä.


Ilta: Äh, ei sinua tee mieli lyödä, kun näytät tuolta.


Ilta: Tule tänne siitä.




Chióni: No niin. *silittää Iltaa*


Ilta: Mitä sinä halusitkaan kertoa minulle?


Chióni: Minä ja ystäväni Kalla - muistathan hänet - löysimme haudatun ruumiin tällä viikolla.


Ilta: *hypähtää pystyyn* Siis mitä?

 Chióni: No nimenomaan. Mitä tässä metsässä ikinä tapahtuukin, alkaa mennä liian pitkälle. Jotain täällä on pakko tapahtua, kun täällä alkaa kuolla ihmisiäkin. *värähtää* Sinun siskosi voi yhä huonosti, oletan? Mikä kumma tätä metsää vaivaa?



Ilta: Kuten aina. Tietäisinpä, mitä täällä tapahtuu. *pudistelee päätään* Siis... ruumis? Ihan oikea ruumis? Tätä on niin vaikea uskoa. Ei tällaista ole aikaisemmin tapahtunut.


Chióni: Niin, ihan oikea ruumis, tiedätkö muunkinlaisia ruumiita? *hymähtää* Joka tapauksessa sitä tutkitaan paraikaa. Me riensimme kertomaan kylään. Voihan kyseessä olla myös murha.


Ilta: En ymmärrä. Olen aina kuvitellut, että jokin täysin aineeton aiheuttaa sen, mitä täällä metsässä tapahtuu. Mutta että ruumis… Se muuttaa kuviota vähän. Se tekee tästä paljon konkreettisempaa.


Chióni: Huono homma, vai mitä?

Ilta: Ei välttämättä.

Chióni: Mitä tarkoitat?


Ilta: Jokin konkreettinen on helpompi tuhota.


Chióni: Aivan. Joko sinä olet lähdössä?


Ilta: Enkö jo sanonut, etten minä tullut juttelemaan mukavia?


Chióni: Sanoit, sanoit. *hymähtää* Kunhan tuputan taas sinulle tätä sentimentaalisuuttani.


Ilta: *kumartuu alas* Chióni...





Chióni: *sipaisee Iltan huulia* Hei...


Ilta: *nousee ylös* Mmh. Nähdään taas.


Chióni: *jää hymyillen tuijottamaan Iltan perään*



Chióni: *nostaa kirjan maasta* Aina hänellä on niin kiire tulla ja mennä...


Chióni: *puristaa kirjan onnellisena rintaansa vasten* Mutta ei se minua haittaa. Hän palaa aina takaisin.

* * *

1 kommentti:

  1. Tää oli taas ihan huikeen ihana osa! Kaks mahtavaa kohtaamista ja yks ei niin mahtava kiitos Iltan kyräilyn x) Olipa ihanaa nähdä Aamua, hän on aivan ihana! Tykkään sen lujan lempeestä asenteesta. Se on valmis auttaan Kajoa mutta toivoo kummiskin että Kajon omatkin jalat kantaisi :< Niin hurmaava miekkonen! Noi kuvat missä Kajo makaa Aamun päällä on maailman söpöimpiä, ai että noi kaks osaa näyttää hyvältä yhdessä! JA SITTEN TULEE ILTA joka ei toki valinnut tätä reittiä juuri sen takia että tietää näiden kahden olevan sen varrella! >:(( Argh! Voi Ilta, ymmärrän häntä niin hyvin mutta hänellä on kyllä vielä paljon työstettävää itsensä kanssa. Antaa Kajon ja Aamun söpöstellä rauhassa, he ansaitsevat sen. Aamulla on hyviä pointteja kerrottavana Kajolle.

    Iltan ja Chiónin kohtaaminen oli erittäin hot, aaahh <3 Iltan "hyökkään kimppuusi NYT" -asenne on niin viehättävä! Chiónin reaktio siihen oli kans mainio, naurahdin tolle "No hei vain sinullekin, Ilta." :'D Näiden kahden tapa kommunikoida ihastuttaa mua hurjasti, Chióni on niin kylmänrauhallinen meanwhile Ilta on pelkkänä demoniemojina koko ajan! (osaisinpa liittää sen tähän) Kukapa nyt haluis keskustella tunteista, ihan tyhmää ja turhaa semmonen. x) Iltaa ei kiinnosta sentimentaalisuudet, mörmör. Mut onneks Chiónia ei tunnu aidosti kiinnostavan vaikka Ilta sanoo sille noin rajusti. Se osaa kyllä käsitellä ihmistä ku ihmistä mitä mainioimmin, sillä on niin paljon ymmärrystä erilaisille persoonille ja taustoille. Ja Iltaa se nyt varsinkin tuntuu ymmärtävän ihan äärimmäisen hyvin! Suloinen toi vika repla missä se toteaa että Ilta tulee aina takaisin. <3 Chiónin kärsivällisyys on kultaa!

    (Ilta näytti muuten hemmetin hotilta tässä osassa! Damn! Toi avonainen kauluspaita on ihan Iltan vaate, nam)

    Kuten sulle jo viestillä sanoin niin osasit kuvata tässä osassa aivan ihanasti intohimoa ja rakkautta! Kaikilla asetteluilla ja kuvakulmilla (voit merkata taas Annikan kommentti -bingoon sen et kuvakulmat mainittu :'D) sait upeesti tuotua molempien parien tunteet toisiaan kohtaan! Ja RAKASTIN noita kuvia missä Ilta hyökkää Chiónin kimppuun! Tuntuu että osaat aina valita just oikeet yksityiskohdat mitä kuvata sillon kun nää hahmot osoittaa kiintymystä toisilleen. Loistava taito! <3

    Kiitos jälleen tästä osasta, jään oottelemaan seuraavaa innokkaana >8)

    VastaaPoista