Syys

 Heipsun 🧡

Jälleen on kertynyt syksyltä kuvasia. Tää syksy on inspiroinut mua aivan valtavasti!

.:*🧡.ೃ࿐.:⋆🎃.ೃ࿔*:･🍂

Valmistautukaa näkemään paljon Auria... Hän on ollut mun isoin syysinspaaja Runan kanssa tänä vuonna! Hän on niin kaunis pieni <3

Yeolumet rakkaat! Melkein valmiita ovat he <: Päärynältä puuttuu vielä vaan sen peruukki! Ja se on nyt matkalla c:

En saanut tästä pariskunnasta yhtään sellaista kuvaa, jota tavoittelin! Mennään siispä tällä

Mulla on yleisesti ottaen ollut tosi inspiroiva ja mielenkiintoinen syksy. Oon toiveitteni mukaan saanut nyt levättyä ja vietettyä laatuaikaa läheisten kanssa. Se on tuntunut tosi tärkeeltä hengähdystauolta tähän väliin. Elämässä on tapahtunut kauheasti kaikkea, joten oon tarvinnut tällaista pysähtymistä todella. Oon ollut kauhean kiitollinen läheisistä ja perheestä. 🧡

Seljaa ei olla täällä paljoa nähtykään, moikka! Mun "vahinko-Henri", jonka ei pitänyt jäädä mulle...

Mutta kuulumisia tosiaan! Mulla loppui kolmevuotinen terapia viimeviikolla, mikä vaatii vielä vähän prosessointia. Vuodet meni tosi nopsaan ja nuihin kolmeen vuoteen mahtu kyllä kokonaisia elämiä, huh. Oon niin maailman kiitollisin terapiasta, en ikinä ottais sitä itsestäänselvyytenä <3

Yeolumet on EVERYTHING

Katsokaa sitä!! Pieni pöötti! Objektiivisesti täydellinen otus, rakastan sitä. Yeolumet on mun terapiamötköjä, niistä tulee hyvä mieli

Oon dedikoinut tän syksyn for healing ja siltä se on todellakin tuntunut 🧡 Mun on aika välttämätön nyt yrittää huolehtia itestäni

Joo niin, Auria riittää...

...ja riittää...

Kiukiu 💛 Majestic asussaan siellä laukkaa

Toi kuvausspotti ei koskaan petä! Yksi mun jokavuotisista suosikeista

Kaikua oli ihana kuvata!! Se sai uudet sarvet ;O; Noi ei varmaan tuu täysin korvaamaan sen og sarvia, mutta joihinkin kuviin tuun näitä käyttämään <: Haluaisin kuvailla useampaa nukkea nuiden kanssa, nää on musta tosi inspiroivat!

My mannn

Olemassa dramaattinen as always

Tykkään tästä kuvasta 🤍 Se sopii hänelle! Ja ylipäätään haluaisin enemmän tällasia kuvia siitä... Rakastan Iltaa tosi paljon mau

Sit mun ja Annikan kuvausreissulta parit räpsyset ❤️ Arvatkaa kui onnelliseks tulin, kun pääsin kuvaamaan tonne!! Meillä oli monta tosi terapeuttista reissua ja ylipäätään aivan ihanaa aikaa yhdessä aaahgdgdfdf tätä lisää, tätä niin paljon lisää

Jodi on aina ja ikuisesti mun kuningatar

Mä olen jossain kummallisessa välivaiheessa. Mulle on literally tulossa mun kaikki saavutettavat grailit ja mun pää tuntuu tyhjältä. Taistelen tosi kovaa against consumerism ja se et mun aivot kiinnittyy aina johkin tulevaan,, nyt loppuu, mä en pysty tällaseen.

Uskallan kans varmaan nyt paljastaa täällä, että sain aivomadon hankkia Wilhelmin Taeyangina ja se on nyt viimein tapahtumassa! Oon sekä innoissani että KAUHUISSANI,, Remi rakkaani varmisti mussa sen, että pystynen omistamaan rakkaimpia hahmojani myös Pullip-perheen nukkeina. (Selitin tästä enemmän Remin saapumispostauksessa) Mut Wilhelm on vielä niin paljon mun kaikkia rakkaita hahmoja enemmän Jotain, se on ihan oma entiteettinsä ja mulla on sellanen tunne että lmao mitä mä oon tekemässä, ihanko tosissani päästän sen mun kotiin,, Mulla tais olla samanlaisia ajatuksia myös sen BJD-versiota hankkiessa. Mä en ikinä koskaan pysty kuvaamaan sitä, mitä se hahmo mulle merkitsee. Se on mulle todellisempi ko monet oikeat ihmiset lmao

En ikinä vois typistää sitä "nukkehahmoksi", se on mulle ihan everything

Että tää on joko paras juttu ikinä tai sit oon shokissa seuraavan vuoden, could be both

Saatte nyt mun tajunnanvirtoja vaan

Tiiättekö kun jotkut asiat on vaan niin suuria et niiden materialisoituminen tuntuu ihan hurjan pelottavalta? Wilhelmin ajatteleminen on viimeaikoina tuonut paljon mun arkeen, mutta samalla oon kauhuissani, koska me ei olla enää siellä; en minä, en hän. Me ei todellakaan olla enää siellä. Ne ajat, ne ihmiset, se en ole enää minä eikä se ole enää hän. Wilhelmin syntyvuodet ovat mun elämäni pimeintä aikaa, absolutely. Niiden tarkasteleminen nyt jälkikäteen tekee mut sekä raastavan surulliseksi että kiitolliseksi, molempia yhtä paljon, vaakakuppi kallistuu yhtä paljon kumpaankin suuntaan

Oon meistä ylpeä, mutta millä hinnalla

Shirasta kans neonkuvaa aiemmalta kuvausreissulta 💚 My beloved

Mutta joo, enough of mun ramblaukset, saanette niitä sitten myöhemmin lisää! Täällä mä oon ihmetellyt syksyä ja elämää, kaikki on tosi paljon just nyt, ja silti mulla on rauhallinen olo. Suren, omaa suruani ja muiden, ja vielä enemmän iloitsen ja elän.

Ja loppuun vielä mahtipontinen Valve 🖤 Me korjattiin babyn kanssa Valven ja Jodin obitsuja vähän ja nyt ne ei keiku! Valve voi viimein aloittaa miitti-eransa! Sen roudaaminen minnekään on ollut kauheen stressaavaa mut viel stressaavampaa mulle on avata nukkejen päitä yksin, joten oon nyt ilonen et tää saatiin tehtyä wää

__

Sellaista! Mun syksyyn on mahtunut paljon, mutta päällisin puolin oon vaan tosi täynnä iloa 🧡 Heipsunhei beibs, palaillaan <3