Talvikuvasia

 Heja!

Mitäs teille kuuluu? Mä oon vältellyt totaalisekoomista upottamalla päätä Stranger Thingsiin ja uusiin nukkeihin. Ei toimi aina, mutta toimii tarpeeks enkä oo totaalisesti räjähtänyt (#slay). En ymmärrä mikä näitä loppuvuosia vaivaa, aina on jotenkin todella paha olla ja aina jostain tosi isosta syystä. No mutta hei, koitan luovia jotenkin eteenpäin!

Iso onnellinen update on se, että sain vakityöpaikan 😭🩵 Tätä on tässä koko vuosi oikeastaan jännitetty! Aivan ihana asia, virallisesti eka kerta mun elämässä kun en joudu miettiin et millon rahat loppuu kokonaan.

Pääsin vapaapäivänä kuvailemaan Marrasta ja Seelaa, voi murut! Instaan jo hahmoista yappasinkin, mutta tänne se vaatinee sitten oman postauksensa. Kohtalokkaita kavereita ovat nämä, kovin sellaista sadunomaista henkeä hain tähän.

Sitten editoimattomia kuvia heistä:

Marras on vaan niin kaunis et räpsin näitä ihan vaan arvostaakseni sen naamaa

Mun lempinimi sille on Markku

Mun kasuaaleis konsepteis on Markkuja ja ne on helkkarin ikäviä miehiä, kiva tää assosiaatio

Ja sitten Seelaa!

Pieni kaunokaiseni lumessa,, :( <3

Sellasta! Kiitos katsojille, palataan kenties nostalgisointipostauksen merkeissä 8) Jouluna tulee mulle 15 vuotta nukkeilua täyteen, minkä kunniaksi aattelin viskoa teitä nostalgiapostauksella sitten aattona!

Pus ja turvallista joulun aikaa kaikille ❤️

Kuvia, yappausta ja uusia kasvoja

 Hellou!

Mitä teille kuuluu?

Ajattelin laitella jotain omia kuulumisia taas! Mulla on mennyt vähän vaihdellen nyt tässä. Tuntuu et nyt heittelee ihan tosi paljon, kauheesti on kokoajan kesken ja yritän jotenkin nyt pysyä kasassa :'D Loppuvuosissa on aina jotain vaikeeta, aina tuntuu olevan jotain tosi isoa jota jännittää. Silti samaan aikaan tää on ihan mun lempivuodenaikaa, tykkään joulusta ja talvesta kovasti! Että olotila on tosi ????? atm, mutta porhallan etiäpäin silkalla tahdonlujuudella!

Mun nukkeinto on korkealla! Talvi nostaa mun intoa paljon <3 Oon aina niin innoissani, kun vuodenajat vaihtuu! Pysyis nyt vaan se lumi...

Mutta hei!!!! Mulla ois news:

Mulla on uusi murunen!!! 🩵☀️ Tavatkaa Elo 💚

Elo oli mulla hetken osamaksussa, mutta nyt sain hänet käsiini! Mulla on vIIMEIN nenndollsin kustomi AAAA JEEEE <33 Tervetuloa perheeseen murunen! Mä en luultavasti tartte koskaan toista nenniä koska mun kaikki muut suosikit asuu onnellisesti artistin itsensä kokoelmassa <: 🩵

Mä tykkään ylipäätään eniten näistä vanhoista megavärikkäistä!

Elo on ihan immeinen yliampuvasta lookistaan huolimatta! :'D Hänestä ja hänen poppoostaan tulossa omaa postaustaan, mutta shortly:

- Mun säeromaani-idean päähenkilö joka päätyy discordissa vähän väärälle puolelle alaikäisenä,, :(((( Ja tarina itsessään käsittelee sitten tätä

- Harrastaa cossaamista ja on söpö pieni weeb. Isoveli opetti!

- Sirnan tyttöystävä!

Baby boys ja jotenki kaikki elementit joit heihin assosioin aka noi asut ja pianot sun muut

Rakastan heitä niin paljon että sattuu

Kukaan rakastamisen historiassa ei oo rakastanu niin paljon ku Julle Willeä </3 

Aah rakastan kans niin paljon ottaa pariskuntakuvia! Musta tuntuu et ne on yks mun ehdoton suosikkijuttu kuvailussa ihan ylipäätään. Pitäs jaksaa ottaa niitä taas enemmän, kun tuntuu, että oon niihin aina tyytyväisin!

Odilella oli syntymäpäivä! 🖤 Kaikki häneen liittyvä on mulle tosi erityistä, ihan eri tavalla kuin muiden hahmojen kanssa. Otin linnun synttäreiden kunniaksi parit vapaamuotoiset tanssikuvat! Siellä menee, free girl <3

Mutta hei, mulla on vielä LISÄÄ yllätyksiä:

Welcome home, Marras 🖤

Okei joo, en tiedä miten on mahdollista mutta SIINÄ HÄN ON! Sain kunnian adoptoida tän @shimeerien vanhan upeuden <3 Oon ollu hänen isoin fani I swear,, Kaikki versiot tästä nukesta ovat olleet upeita, mutta tämä ehdottomasti mun suosikki ever! En koskaan kuvitellut omistavani just tätä nukkea, mutta ihailin sitä ihan valtavasti Kiran kokoelmassa <33

Heitin usein Annikalle läppänä et "okei en voi ostaa nyt nukkeja, paitsi jos tää tulis" :'D Aatellen että se ois ihan mahdoton juttu,, 

WELL TURNS OUT

Kiitos mutuaalille vinkistä, oon ilonen ihmiset tietää mun grailit NIIN EIPÄ MENNYT OHI

Oon hänestä aivan hurjan kikseissä, tuntuu todella todella omalta! Marras on kans sellanen nimi jota oon hautonut pitkään, viimein sain sen jollekulle joka tuntuu sen ansaitsevan c: Hahmosta on kehkeytymässä jotakin onnellisen kamalaa. Heitän tänkin tarinakonseptin hahmot sit omaan postaukseensa

Hommasin käytettynä tän @sestralunan tekemän ihanan takin, tää oli ihan täydellinen mulle! Ja näemmä Marrakselle??? Ihana nainen. Ihana

Sillä on Runan luu tuolla tukassa :')

Nyt on kamalan epäinspiroivaa ja rumaa MUTTA AINAKIN mun penskat sopii tonne sohjoon täydellisesti!!! Karujen kelien mönkijät ovat he

___

Kiitos katsojille! Pus <3

Nöö

 Moi!

Musta tuntuu, et kerroin Noasta kaiken olennaisen jo oikeastaan sen saapumispostauksessa, mutta kyllähän multa kaikenlaiset yappeningit onnistuu! Strukturoimattomat höpötykset letsgoo

Noalla on tosiaan audhd-keissi meneillään mut sillä ei oo diagnooseja. Sen mies on jossain kohtaa sille sillee,, oletko ajatellut asiaa :'D Ei se oikeestaan oo, Noa on ison osan ajasta vaan sillee head empty no thoughts. Sen reaktio ois varmaan vaan että "Aa joo, no eiks se oo aika obvious?"

Nöö on ison osan ajasta omissa maailmoissaan ja vaikka sen kanssa keskustelisi, kannattaa silti varmistaa moneen kertaan että onko Noa varmasti kartalla koska luultavasti se ei ole :'D Mikään arkinen tekeminen sen kanssa ei oo erityisen helppoa koska se vaan haahuilee menemään. Toiminnanohjaus on aika puhdas nolla ja haluaisin sanoa että he's trying mutta ei se kyllä XDD Siitä aina näkee millon se kadottaa langanpään

Mul on jonkin verran taidetta siitä! Etenkin sellasia nopeita kassadoodleja on jotain miljoona

Hän on nerd as fuck, tykkää lähinnä omista hahmoistaan ja projekteistaan niiden ympärillä. Hän piirtää sarjakuvia! Noalla ei oikein oo kavereita eikä sen parisuhdekuviokaan oo mitenkään perinteinen. Hän oli harvinaisen sinnikäs vaikka hänen puolisonsa oli sitä mieltä ettei onnistu. Noa kept pushing ja ärsytti tota äärimmilleen... Kyllä se sieltä sitten :'D Sinnikäs piti olla,, Noan virallinen rakkaudentunnustus oli sarjis jonka hän teki heistä

Noa hengaa paljon itsekseen tai miehensä kanssa <: Hänen miehensä on rauhallinen ja tasainen ja Noaa vanhempi, eli tasoittaa hyvin tota sen menoa. Toisaalta välillä vähän murisen sille kun se on tollai grumpy ass man joka ei aina jaksa kuunnella Noaa ihan sillä intensiteetillä mitä se ansaitsis >:/

Kuvailen Noaa aina pyörremyrskyksi... Noa näyttää ehkä rauhalliselta mut se pysyy tosi harvoin paikallaan. Kokoajan näpertämässä jotain x) Istuu myös aina ihan ihmeellisissä asennoissa. Jos sen kutsuu kylään niin se tasan ihmettelee ja räpeltää jokasta asiaa jonka näkee,, hänen seurassaan voi usein tulla aika hengästynyt olo :'D Nään silti kans hänet jotenkin melko ilmeettömänä, saattaa se jotain hymyillä mutta en jostain syystä koskaan kuvittele hänen kasvojaan kovin ekspressiivisinä. Mut sitku se on ilonen, se on vaa :333 all over

Tyyli:

Noalla on käsittämätön määrä accessories :'D Hän kilisee ja kolisee joka suuntaan,, (Relatable, oon sanonutkin et mulla pitää aina olla VIELÄ ENEMMÄN koruja sillonki ku niit on paljon päällä) Mulle tosi tärkee osa Noan tyylissä on just noi korut! Nään hyvin selvästi sen kädet päässäni :'DD Se kans aina näpertää noita sen koruja, sille ne ei suinkaan oo aistiylikuormitusta lisäävä tekijä vaan pikemminkin sen helpottaja.

Lisää artsua >:> Noaa on tosi kiva piirtää!

Nukella on pitempi tukka ku mitä pojalla oikeesti ois, se on tollanen olkamittanen! Lasien pitäs kans olla neliskanttiset mut semmosiin en oo törmännyt kauheesti. Mut silti musta tuntuu et just tää nukke tavottaa ihan täydellisesti hänen vibansa?? Niiko jotenkin ilmettä myöten todella accurate ötökkä. Hän näyttää tyyneltä kokoajan vaikka onkin luonteeltaan tollanen vipeltäjä :'D

Nää storytemplatet on nii kivoja... 

Nään Noalla tosi rajoittuneet ruokailutottumukset, safka pitää tarjoilla aina tietyllä tavalla tiettyinä kellonaikoina. Ei mitään yllätysklimppejä missään, ei ikäviä tekstuureja. Mut sit sil vois kumminkin olla jotain ihan random suosikkeja

Noista hajuista,, Mietin että hän tykkäis varmaan kaikista eteerisistä öljyistä ja tuoksukynttilöistä! Arvatkaa tykkääkö sen puoliso niistä XD Ei kauheesti... Hänen poikamiesboksiinsa kun menee Noa sellasia sytyttelemään niin saattaa olla pienempi kulttuurishokki miehellä :''D Ja sit Noa kattoo sitä sillee :3 nää oli kivat

Noa ei oo sellanen hahmo josta kauheesti kirjoittaisin, asuu päässäni lähinnä <: Sen ei ylipäätään pitäny olla sellanen kaveri josta jakaisin kauheasti kellekään?? Literally a brainrot OC :'D Naurattaa et oon siinä pisteessä että tollanen pötkö on mulla legit Polkan kustomina täällä, hups. Linneallehan kävi samat, sekin on näit tällasia jotka on lähinnä jotai omia aivomatoja XD Noa on muuten Annikan nimeemä, aika moni mun tällanen novelli- tai vibeily-OC on!

Joitain nopeita sketchejä!

Tässä jotenkin erityisesti itsensä näköinen!

Rakastan häntä kovasti, hän on mun pieni pötkö <3

 

Yvonnea yahoo

 Heja!

Oon mietiskellyt Yvonnea lately, joten heitän teille tekstinpätkää siitä! Tää on suoraan Lumosta (kirjotettu 2019), mutta editoin sitä snadisti >:) Kontekstina, Yvonnen mies Kaarna on ajat sitten kääntynyt ns. "toiselle puolelle" (täs on paljon loree). Yvonne on periaatteessa jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa, että hänen miehensä pitäisi olla hänen vihollisensa, mutta vuosisatoja hän on prokrastinoinut sen asian kohtaamista :'( Yvonne on yhä rakastunut, vaikka onkin realisti siinä mielessä että tietää etteivät he voi samalla tavalla enää olla yhdessä. Kaarna ei oo mitenkään evil kaveri sinänsä, he's just lonely. Mut joo, tällanen pätkänen heistä! Enjoii

Yvonnelle metsä ei tee mitään. Hän saa kulkea vapaasti, sillä hänellä ei ole enää mitään, mitä hänen sydämensä haluaisi. Hänen poikansa ivaa häntä koko olemassaolollaan ja se, jota hän on menossa tapaamaan, ei enää käännä katsettaan häneen. Kuiske voimistuu, supina täyttää oksiston, mutta Yvonneen korviahuumaava laulu ei tehoa. Metsä vain leikkii. Se tietää jo, ettei häntä voi enää saavuttaa.

Kun Yvonne saapuu paikkaan, jossa puut väistyvät taivaan tieltä paljastaakseen kaistaleen tähtien täplittämää ikuisuutta, hän pysähtyy. Metsä hiljenee hänen kanssaan. Laulu lakkaa. Puiden lomasta lähtee liike, verkkainen ja epäinhimillinen. Puun kaarna liikkuu, irtoaa itsestään, tulee toiseen muotoon, kunnes Yvonnen edessä seisoo miehenkasvoinen olento.

Olennon kasvot ovat jähmettyneet kuin ne olisivat vielä osa puuta, pelkkää liuskoittunutta kuorta. Kapeita kasvoja kehystävä parta sekä pitkät hiukset ovat haurasta, rinnuksille laskeutuvaa naavaa. Metsä on ottanut vallan miehen vartalosta; siitä on mahdoton erottaa, mistä luonto alkaa ja mihin ihminen loppuu. Miehen pitkä käsi kurottaa kohti Yvonnea, sormien päät ovat terävät ja tummat. Ihmisyys on enää vain himmeä muisto olennon olemuksessa.

”Helith”, olento lausuu äänellä, joka on tummempi kuin taivas. Hän avaa sammalenvihreinä hehkuvat silmänsä katsoakseen kuunvalossa kylpevää Yvonnea. ”Siitä on pitkä aika, kun me olemme tavanneet näin.”

“Rakkaani, sinusta on tullut tunteikas. Edellisestä kerrastamme ei ole lainkaan niin kauan.”

Kuunvalo saa Yvonnen punaiset hiukset näyttämään todellista tummemmilta. Kiharapuro selässään soljuen hän tiputtaa huivinsa ja astelee lähemmäs olentoa. Yvonne painautuu vasten tämän kehoa, kurottaa sormensa puunkuoren peittämille poskille. Yvonne sallii itsensä sulkea silmänsä ja suudella olentoa. Hetken suudelma tuo vain väsyneen kipeitä muistoja hänen mieleensä. Yvonne muistaa ajan, jolloin miehen huulet kuuluivat ihmiselle. Suudelma syvenee, muuttuu muistutukseksi siitä, ettei se aika tule haluamalla takaisin. Yvonne vetäytyy hitaasti irti kosketuksesta ja kohtaa sammalsilmät aivan läheltä. Miten hän rakastikaan niitä niiden ollessa vielä ihmiskasvoissa.

”Sinun täytyy olla epätoivoinen tullaksesi luokseni.”

”Minä en ole tuntenut epätoivoa vuosikymmeniin kiitos sinun, Kaarna.”

Miehenkasvoinen sävähtää nimeä.

”Siksikö minua vielä kutsutaan kylässä?” Ilme kaarnakasvoilla pehmenee. ”Hyvä. Oikeaa minua heidän ei tarvitsekaan muistaa.”

Kuvan aika

 Jauu c:

Kuvapostausta jälleen! Oon yleensä kova heittaamaan marraskuuta ja meinasin alottaa tän nytkin ihan väärällä jalalla, mutta sitten pääsin viimein kuvaamaan ulos ja friendship with marraskuu oli välittömästi palautettu...

Nooh alotetaan tb:illä silti!

Vale ja graffitit, vakkari

Mun Vale-rakkaus on jotenkin feraali vaihteeks, Iia räpsi siitä meillä jotenkin tosi kivoja storykuvia ja mulle tuli siit tosi hyvä mieli 🖤

KRISU JA GRAFFITIT miks oikeest unohan kokoajan kuvata Krisua moderneis ympäristöissä!!

Tummempaa editointia Bethistä! Mä niin nään mihin suuntaan nää kuvailut sen kaa on menossa

"I can't go home because it feels like hell"

Tästä mulla on itse asiassa aiempikin toteutus olemassa, en vaan pidä siitä juurikaan. Sain viimein otetuksi uuden! Sisarukset ei ehkä handlaa perheolojaan mutta ainakin heillä on toisensa <3

Nää kuvat redeemas marraskuun mulle!! Beth my queen... Mä tykkään niin paljon ottaa näitä kylmiä ja värittömiä kuvia aina tässä kuussa! Mulla on viimevuodeltakin vielä instaan julkaisemattomia jokunen tän tyylinen...

Marraskuussa ei oo mun mielestä pielessä vaan kelit, vaan myös se, et tuntuu että koko yhteisö menee talviunille :'D Kaikkee sisältöä tulee vähemmän ja reaktioita myös ja mua vaan turhauttaaaA :'D Oon lapsi hiekkalaatikol yksin sillee mis mun leikkikaverit???

Olet kaunein sighh

Noaa kuvasin kans pihassa <: Pieni rakas...

Nää tämmöset on oikeesti ihan mun lemppareita!

Tää idea tuli itse asiassa meidän uimahallissa olevasta taulusta :'D Katon sitä joka viikko, kun uin! Mutta päätin yhdistää kaksi noitavainon elementtiä, hukuttamisen ja polttamisen. Siitä tuli ihan vaikuttava! Tän piti olla vähän erilainen mutta oon itse asiassa tosi tyytyväinen lopputulokseen. Editoimallahan tähän on luotu oikeastaan ihan kaikki.

Ja sitten eilen tuli ensilumi! Oon niin INNOISSANI 💛 Sanon joka vuos tän saman mut oikeesti mun vaan pitää päästä heti sinkoomaan itseni ulos

Heti aamulla kun näin et lumi oli pysynyt piti vaan juosta tonne

Ende ja Seela pääs aamukuvailulle!

Jouluinen mies

Remi näytti jotenkin todella hyvältä??? Mun piti päästä ulkoiluttaan sitäkin! Itse asiassa ihan vahingossa se ja Ende molemmat pääs tänään ulos... Mietin Solasia ja Lilikaakin joten selkeesti Kuninkaan ja ruusun tyyppien aika on taas tullut 8) Ne on kyl hyvin talvisia, tarinan tapahtumatkin sijottuu talveen

Kidehl muru!! Se tuntu jotenkin siltä et se pitää käydä tökkäsemäs lumeen

* * *

Heipa <3