R.I.P. 2014

Moikka vaan kaikille. ❤（っ＾▿＾）

Vuosi 2014 alkaisi olla pikkuhiljaa takanapäin. Ja ei kyllä haittaa sitten yhtään, pfff. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin tämä on ollut yksi kamalimmista vuosista ikinä. ^^'

 

.... Mutta ei suinkaan nukkemaailmassa! B) Olen saanut tänä vuonna ties kuinka monta nukkea.

Eiköhän perehdytä vähän tarkemmin tähän vuoteen.

 

 

Tammikuu

Tosiaan, alkuvuodesta nukkekokoelmani näytti tältä. *köhköh* Kaikki näyttävit aivan loputtoman kamalilta. Ew. Minulla oli siis tammikuussa 7 Pullip-perheen nukkea sekä Miwa. Kaikki paitsi Hinata olivat kesken.... ^^'

 

 

 

 

Helmikuu

Tässä kuussa sain pitkään jatkuneen kuvatarinani vihdoin päätökseen. Lisäksi koska minulla on synttärit helmikuun viimeisenä päivänä, hankin Shirein lahjaksi itselleni.~ Siitä alkoikin sitten uusi kuvatarina.

 

 

Maaliskuu

(Tuo oheinen kuva on otettu Tampere Kuplii -reissultamme. Oli kivaa ;__;) Tässä kuussa kuvatarina jatkui. Yritin saada Shirein menneisyyttä paremmin esille näissä kuvatarinoissa.

En muista maaliskuusta oikeasti mitään muuta kuin sen, että olin hirveän innostunut tämän uuden kuvatarinani kuvaamisesta. :'D

 

 

 

 

Huhtikuu

Yeaah, huhtikuussa sain muutamille neideille peruukit ja obitsut. Muistan että olin ihan loputtoman tyytyväinen näihin pikkuisiin silloin. Krhm enpä taida olla enää aivan niin tyytyväinen, muutama tarvitsee vielä kaikenlaista... noh, jokatapauksessa! ^^' Lisäksi tässä kuussa blogini täytti kolme vuotta.

 

 

 

Toukokuu

Olin entistäkin innostuneempi tarinasta, ja halusin jo mahdollisimman pian Luciferin kotiin. Lisäksi sain Satokon mahdutettua tarinaan mukaan. Muistaakseni toukokuu taisi olla tosi sekavaa aikaa elämässäni, joten purin sen kaiken mahdollisen nukketarinoihini.

 

 

Kesäkuu

Oi apua, en halua edes muistaa miten sekavaa kesäkuussa oli... ^^' Olin postannut kymmenesti kesäkuussa, joten se varmaan kertoo siitä että ajatukset oli saatava pois parista asiasta. Tässä kuussa paritin Hinatan ja Monan virallisesti. Tuosta ohessa olevasta kuvasta taisin olla tosi ylpeä. :'D

 

 

Heinäkuu

Eeei apua, heinäkuu oli kamala kamala kamala :'D Nukkeperheeni näytti silloin tuolta. (Ja tämä on ehkä järkyttävin ryhmäkuva mitä olen ikinä ottanut. Kaikki derppaavat kiitettävästi.)  Lucifer oli saapunut, ja lisäksi sain lopuillekin neideille peruukit ja obitsut (paitsi Lunalle köh). Nuket olivatkin sitten ainoa asia johon taisin tuohon aikaan olla tyytyväinen. Hrrrrrrr en oikeasti halua muistaa yhtään tätä kuukautta, hyi olkoon.

 

 

Elokuu

Wheeey, elokuussa tulin ottaneeksi tuon shakkikuvan, joka on yksi suosikkini ottamistani nukkekuvista (vaikkakin Shireillä on vielä tuo jäätävä peruukki). Tässä vaiheessa olin saanut Celinén nukkeperheeseeni ja vanhan tarinan lopetettua. Uusi tarina oli pakko heti aloittaa, koska sain Lappeenrannassa inspiraation tähän painajaistarinaan. :'D Lappeenrannassa oli aivan mielettömän hauskaa, muistan kun juttelin kaikki yöt Jääkaapissa. Kyseisessä wappiryhmässä en enää ole, mutta olen mielettömän kiitollinen niille ihmisille kaikesta mahdollisesta. (Plus sain niin paljon uusia kavereita siitä ryhmästä. Maissit ootte ihania, ok? <3)

 

 

Syyskuu

Syyskuu oli ihana! ♥ Nukkelauma näytti silloin tuolta. Olin saanut Disneyn (ja pari muutakin neitiä oli hieman muuttunut). Parhaiten syyskuusta jäi mieleen Tracon. Jos multa kysyttäisiin elämäni parhaimpia päiviä, vastaisin varmaan sen Traconviikonlopun, koska se oli vaan jotain täydellistä. (Kiitokset siitä kuuluu Rosalle ja Kinokolle <3 Ja kaikille ihanille ihmisille joita tapasin miiteissä!)

 

 

Lokakuu

AHAHAHA tässä kuussa sain tehtyä sen kuvatarinan, jota olin suunnitellut jo pitkään B') Toisin sanoen sain tapetuksi Disneyn ja Celinén. Köh. Tiesin heti nämä neidit hankittuani että näin tulisi käymään. Disneystä yritin tehdä mahdollisimman suloista ja viatonta hahmoa, jotta neidin kuolema tuntuisi mahdollisimman epäoikeudenmukaiselta. Celinén taas täytyi tajuta jotain keskeistä ennen kuolemaansa, jotta sekin tuntuisi väärältä. (Köh, halusin siis vaan tuottaa kaikille mahdollisimman paljon tuskaa 8DD Sairasta)

 

 

 

Marraskuu

Woah, ollaanko me jo näin loppuvuodessa? Näemmä. No, jokatapauksessa, sain kuvatuksi kuvatarinan loppuun (vähän omalla tavallani, mutta kuitenkin!). Muistaakseni hukuin kokeisiin, joten en paljoa saanut kuvattua. ^^' Mieleeni jäi ainakin tuo shootti jonka kuvasin Lussesta ja Shireistä. ~ (Ja tuo Glad you came on vieläkin lempibiisiini, hmm.)

 

Joulukuu

Joo. Tämä kuukausi. Tämä on mennyt kuin siivillä. En ole ehtinyt tehdä muuta kuin homehtua. Woah. Ja tottakai pakollinen ryhmäkuva vuoden lopuksi! Olen aika tyytyväinen näihin kaikkiin kahteentoista palleroon. ♥ Hiukan ovatkin päässeet vuoden aikana muuttumaan (plus nuo seitsemän uutukaista siellä mukana... hups...).

 

Paljon kiitoksia kaikille hyvästä nukkevuodesta 2014! Olette ihania ♥

Toivottavasti kaikilla oli hyvä (nukke)vuosi 2014!
Nähkäämme ensivuonna! :3



You gotta get up and try

Yeah moi.

Eilen oli joulu oh, olipa hyvä huomio joten tulin siinä tajunneeksi, että olen nukkeillut neljä vuotta. (Mutten vaivautunut ottamaan Tsukikosta edes kuvaa synttäreiden kunniaksi. Nukkeparka.) Ja lisäksi myös sen, että tätä vuotta on jäljellä enää muutama päivä, joten täytyy varmaankin kehitellä jonkinlainen 2014 -postaus. Syy siihen, miksi en tehnyt sitä postausta vielä, on...

 

No, annetaan kuvien selittää. ~

 

 

 

Hehe, tällainen pieni kaunokainen sitten pääsi vapaaksi paketistaan eilen. :3

Neidin nimi on tietysti Leväpää Avalon, ja malliltaan hän on (kuten huomata saattaa) Lunatic Queen. Olen jo pitemmän aikaa (köh, noin 3 vuotta?) haaveillut vihreätukkaisesta Lunatic Queenista, ja tässä sitä nyt ollaan.

 

Seuraavaksi yritän kehitellä tästä vuodesta jonkinlaista postausta ^^' Näkemisiin~



Monster, how should I feel?

 

Heipsulivei. Kuten varmaan huomata saattaa, porukka on vähän muuttunut.

Minun piti vain kokeilla tuota Monan peruukkia Grellille, mutta noh, näyttäisi vähän siltä, että se on neidillä jäädäkseen. ^^' Mona ja Lilia sen sijaan saivat uudet chipit (ja kokosin Monan kuukauden palasina olon jälkeen, woah). :3 Mutta entäs sitten tuo peruukki joka Monalla on? Noh, koska neidin oma peruukki ryöstettiin, minun täytyi kehitellä jotain, ja tuo Luciferin stock näytti jotenkin monamaiselta. T^T

 

Mitenkään erityisen jouluisia kuvia en ole ottanut, koska no, en ole yhtään joulutuulella. Yhtään. Eli en varmaan tulekaan ottamaan mitään joulukuvia koska ei todellakaan huvita. u_u Jotakin postausta joulun aikoihin kuitenkin tulee, eräästä tietystä syystä B)

 

Mm jeaps. Hyvää joulunodotusta kaikille!



I've become so numb

Heips! (っ＾▿＾)💨

 

Pitkästä aikaa kuvailin shootin (joskin tämäkin on vähän lyhyt, mutta kuitenkin). Tiedän, että olen julkaissut ennenkin näitä "mustavalkokuva-alaston-nukke-väritehoste-ruusu" -kuvia, mutta koska tykkään sellaisesta niin.... tässä sitä taas ollaan. Sain The Villagesta idean korostaa punaista väriä (kielletty/paha väri ahaha) kuvissa, joten tämä tapahtui 8D

 

(PS. Kuvatarinaa olisi luvassa sitten vasta joulun jälkeen uwu Johtuen lähinnä siitä että leväpääni (aka Avalon) on vasta matkalla tänne ;__;)

 

shoot; Red

 



Nopeasti tehty välitarina

Heips kaikille ~
Leikin aktiivista bloggaajaa ja postaan toisen kerran tällä viikolla (^o^)/

Luvassa olisi taas kuvatarinaa ~

HUOM! Lilia ja Disney toimivat taaskin vain ns. näyttelijöinä!
( Lilia ~ Edelaine )
( Disney ~ Avalon )

picfic; Alone

 

 

Tämä tarina kertoo kahdesta... ei, yhdestä tytöstä.

Hetkinen. Kuvassa on kaksi tyttöä. Mitä sille toiselle tapahtui?

 

... Niin. Se onkin hyvä kysymys.

 

~~~~

 



 

Te tiedättekin jo, keitä ovat poikkeavat. Tiedätte myös, mitä heille tehtiin.

No, palataanpa menneisyyteen vielä sen verran, että tutustumme uuteen päähenkilöön.

 

Kas, tässähän hän jo onkin, isosiskonsa Edelainen kanssa. Entä tytön nimi? Se on...

 

Edelaine: Avalon! Meidän täytyy puhua.

 

Avalon: .... ei. Ei tässä ole enää mitään puhuttavaa.

 



 

Avalon: Huomenna on taas yksi peli. Minä olen jo tottunut.

 

Edelaine: Kyllä minä sen tiedän. *huokaus*

Minulla oli jotain muutakin kerrottavaa.

 



 

Edelaine: Huomisessa pelissä on paljon ihmisiä mukana. Siitä saattaa tulla vaarallista. Monia kuolee.  Mutta me emme anna heidän kohdella meitä jälleen kerran kuin alhaisia shakkinappuloita, niinhän? *hymy*

 



 

Avalon: *ojentaa kätensä kohti shakkinappulaa* Mutta Ede, me...

 



 

Avalon: Mehän olemme alhaisia shakkinappuloita. Niin meitä on aina kohdeltu, ei se mihinkään muutu.

 

Edelaine: Ehei~ Se riippuu näkökulmasta!

 



 

Edelaine: Tavalliset ihmiset pitävät meitä poikkeavia hirviöinä ja käyttävät meitä shakkinappuloina. He ovat täysin väärässä. Me olemme ehkä erilaisia kuin he, ja me keräämme negatiivista energiaa itseemme, mutta arvaapa mitä? Se ei tee meistä yhtään sen huonompia kuin heistäkään.~

 

Avalon: .... hmm. *nyökkää* Niinpä kai.

 



 

Edelaine: *naurahdus* Älä nyt ole noin allapäin.

Niin, ja muuten... jos huomisessa pelissä sattuu käymään jotakin... *epävarma hymy* Lupaathan minulle, ettet ole surullinen? Jos minä satun kuolemaan, sinun on pärjättävä. Lupaa.

 

 

Avalon: ... en minä voi sellaista luvata. En pärjäisi jos kuolisit. Minulla ei ole mitään ilman sinua.

 

Edelaine: Sshh, älä ajattele noin!~ Tottakai sinä pärjäisit. Sinähän olet vahva.

 



 

Edelaine: *kannustava hymy* Minä teen kaikkeni suojellakseni sinua huomisessa pelissä. Vastineeksi sinä lupaat, että jos satun kuolemaan, sinä pärjäät. Mmh?~

 

Avalon: Hyvä on... minä lupaan.

 

 

~~~~~~~~

 

Heidän mainitsemansa peli olikin kummallisin siihen asti käyty.

Edelaine nimittäin tappoi kaikki muut pelaajat paitsi Avalonin.

 

Avalon ei tiennyt mistä oli kyse. Oliko hänen rakas isosiskonsa suorittanut jonkin salaisen tehtävän, josta hän ei ollut kertonut? Oliko muiden pelaajien tappaminen ollut sovittu juttu?

 



 

Avalon ei saanut koskaan tietää.

Edelaine kuoli saamiinsa haavoihin.

 



 

Avalon: Ei... sinä et voi... *nyyhkyttää* Edelaine...

Äh. Lopeta... ei itkeminen tuo häntä takaisin... *tärisee*

 



 

Avalon: *käpertyy siskonsa viereen* Edelaine...

 

~~~~~~~

 

 

Niin. Se siitä toisesta tytöstä.

 

 

Entä mitä Avalonille tapahtui? Onko hän edelleen elossa? Jäikö hän aivan yksin?

Sen saatte tietää paljon, paljon myöhemmin...

 

~~~~

 

köh juu

 



I do what I want 'cause this is my life

 

Kas hei taas \ (•◡•) /

Edellinen tarina on nyt takana päin, joten ajattelinpa kuvata prologin tulevalle tarinalle mitenniin ajoissa? . Laitoin Riman peruukin Lilialle ja WOAAH I'M IN LOVE ;_; Eihän tuo Lilialle jää, mutta kivaa vaihtelua tähän väliin kun odottelen neidille chippejä...

 

Niin, ja lisäksi tarvitsin vähän erikoisemman lookin neidille tähän prologiin. (͡• ͜ʖ ͡•)

 

HUOM! Lilia vain esittää tässä tuota henkilöä, kyse ei siis ole oikeasti Liliasta köh mitenniin lilinen saa aina nämä roolit kun sillä ei ole vielä omaa tärkeää roolia eh

 

picfic; Poikkeavat

[ prologue of Dead End ]

 

 

Oletko sinä ikinä kuullut poikkeavista? Hmm, veikkaanpa ettet ole.

Ehkä minun täytyy kertoa...

 

~~~~~

 

 

Tietyllä vuosikymmenellä syntyi erikoisia lapsia. Jokaisella näistä oli jokin epätavallinen piirre ulkonäössä, kuten erimerkiksi luonnostaan shokkiväriset hiukset tai luonnottoman väriset silmät.

 

 

Se ei kuitenkaan ollut ainoa asia, joka näissä lapsissa oli erilaista.

He keräsivät itseensä negatiivista energiaa.

 

 

 

Jossakin kohtaa energia ylikuormittui ja purkautui ulos. Sitä ei voitu kontrolloida millään tavalla. Energian purkautuessa tapahtui yleensä onnettomuuksia - ihmisiä kuoli, autoja suistui raiteilta ja niin poispäin.

 

Tästä syystä kansa alkoi pelätä tällaisia lapsia. Heitä alettiin kutsua "poikkeaviksi".

 

 

Alettiin miettiä keinoa, jolla heistä pääsisi eroon. Eihän poikkeavia nyt voitu pitää muiden ihmisten joukossa, hehän olivat vaaraksi kaikille. Luonnonoikuista olisi päästävä pikimmiten eroon.

 

 

Lopulta keino keksittiin. Kehiteltiin shakkipeli. Aina kun tällaisia poikkeavia lapsia syntyi, heidät vietiin niinsanotulle "shakkipelialueelle". He elivät siellä kovan kurin alaisena, ja kun he tulivat tiettyyn ikään, heidät pistettiin pelaamaan shakkia. Eikä aivan mitä tahansa shakkia - vaan ihmisshakkia.

 

 

Kas, mikä mahtava idea. Poikkeavat pelaisivat toisiaan vastaan - luonnollisesti "syöminen" tapahtuisi tappamalla vastustaja - ja täten päästäisiin heistä eroon.

 

 

Pelejä oli ehditty pitää noin 20 vuotta kunnes touhuun vihdoin puututtiin. Shakkipeleistä tuli ehdottoman kiellettyjä. Siltikin suurin osa poikkeavista oli jo ehtinyt kuolla - vain muutama heistä oli jäänyt eloon. Näistä eloonjääneistä tuli epäsosiaalisia ja nämä elivät omissa oloissaan hukkuen traumoihinsa.

 

 

Mutta, hetkinen... miten tämä nyt liittyy mihinkään? Jos tämä touhu on kerran lopetettu jo ajat sitten, miksi siitä täytyy enää puhua? No, asia on sillä tavalla, että tämän tarinan päähenkilö sattuu olemaan yksi näistä poikkeavista.~

 

 

^ näillä mun tarinoilla on aina niin lohdullisia nimiä, yeah?

~~~~~~

 

Pfft jooh. Tätä päähenkilöähän me emme tunne. Emme vielä :::;)