I can't go back to yesterday because I was different person then

 

 

Heipähei kaikille ~

... ja anteeksi muutaman viikon postaustauko. Katosin kouluhommien ja huonon kelin takia hetkeksi, mutta ei hätää, nyt olen täällä taas kiusaamassa teitä postauksillani. (¬‿¬)

 

Kuvatarinaa ei ole nyt hetkeen tulossa. Inspiraatiota kyllä löytyy, mutta en nyt pääse ihan pieneen hetkeen kuvaamaan sitä muutamista syistä. Yritän kuitenkin tässä hiihtolomani aikana kuvata teille kaikenlaista muuta ^^

 

Katsoin eilen (pitkästä aikaa) molemmat versiot Alice in Wonderlandista (Disneyn version sekä Tim Burtonin version), ja sain yhtäkkiä idean tähän shoottiin. AIW on minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä tarina, joten voitte varautua että tällä aiheella tulee shootteja vielä jatkossakin uwu ~

Jostain kumman syystä valitsin kuvattavaksi Avalonin ja Lilian (miten niin lellin näitä kahta?). also moi lavalonshippaajat

 

shoot; Wonderland of Cards 

 

 

(PS. Kiitoksia aivan älyttömästi viime postaukseen tulleista kommenteista! ♥)



Scream for their insanity

Heyaa ~

Täällä minä taas. ✌Tänään oli ihana ilma, joten menin kuvailemaan hieman ~ Ajattelin ensin, että kuvaan Disneyshootin, mutta jotenkin tulin sitten hylänneeksi idean ja hakeneeksi Monan, Hinatan ja Rimankin mukaan 8'D (Joita kuvasin sitten enemmän kuin Disneytä?? köh)

 

Also kiitoksia ihanista kommenteista, jaksan paremmin pitää tätä blogia kun kommentoitte äää ootte ihania okei? ;w;

 

Kuvatarinaakin tuli kuvattua. Meh.

No mutta aloitetaanpa kuitenkin näillä tänään kuvaamillani ~

 

 

 

 

 

 

 

 

Hinataa halusin kuvata lähinnä siksi, että neidille tulee toivon mukaan kuukauden sisällä uudet chipit ^^ (Joten täytyy kuvata vielä tässä lookissa haha)

 

Ja nyt sitten kuvatarinaan. (HUOM! Alussa Lilia obv vain esittää Edelainea. Jos et muista, kuka Edelaine on, kannattaa vilkaista tämä kuvatarina ennen lukemista.)

 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

 

picfic; Flashback [2/2]

 

 

Edelaine: *hennolla äänellä* Auttakaa minua...

 

?: Vaikene. Sinulla ei ole oikeutta anella apua.

 

 

Edelaine: *kurottaa kädellään* M-minä pyydän... ole niin kiltti ja anna minun mennä... sinä et hyödy minusta enää mitään, et tarvitse minua...

 

?: Minähän käskin sinua vaikenemaan! Sinä olet lupauksesi vanki, etkä ole lähdössä täältä mihinkään.

 

 

Edelaine: *laskee kätensä täristen* T-tämä ei ole oikein...

 

?: Myöhäistä katua, Edelaine Rainbird. Tämä oli sinun oma valintasi.

 

~~~~~~~~

 

 

Lilia: *hämmentynyt* Miten ihmeessä sinä voit muka etsiä siskoasi? Hänhän on kuollut!

 

Avalon: Olet väärässä. Minä olen nähnyt Edelainen unessa. Hän huutaa apua, ja minun on autettava häntä.

 

 

Lilia: *tuijottaa Avalonia epäuskoisena* ... ja sinäkö ihan tosiaan lähdit paleltumaan ulos ihan vaan sen takia, että unessasi siskosi oli yhä elossa ja kaipaa pelastajaa? Et voi olla tosissasi. *naurahdus* Pelkkä uni se vaan oli.

 

Avalon: Hmph, kysyinkö mielipidettäsi? Kyllä minä osaan itse erotella, onko uneni totta vai ei.

 

Lilia: *yskähdys* Ahem, tai sitten sinä haluat uskotella itsellesi että se olisi totta.

 

 

Avalon: Pää kiinni, minä en kaipaa mielipiteitäsi. Sitä paitsi minä ajattelin lähteä vielä tänään etsimään Edelainea. *tuhahtaa*

 

Lilia: *tökkää Avalonia yllättäen* Ehei. Sinä et lähde mihinkään.

Oho mikset sätki kun sinua tökkii, mikä sinua vaivaa e__e

 

 

Avalon: *tarttuu Lilian käteen* Hei, älä töki minua. *mulkaisu*

Niin, ja ajattelitko estää minua lähtemästä? Ihan niin kuin pystyisit siihen.

 

Lilia: Tottakai aion! Sinähän olet ihan liian huonossa kunnossa lähtemään jo nyt. Jäät tänne pariksi päiväksi, ja sitten lähdemme yhdessä etsimään Edelainea. kun selkeästikään sinua ei voi estää häntä etsimästä

 

 

 

Avalon: *tuijottaa Liliaa silmiin* "Lähdemme yhdessä"? Ihan tosissasiko ajattelet, että haluaisin apuasi? En todellakaan! Minä pärjään yksin, olen aina pärjännyt.

 

Lilia: Siinähän se ongelma onkin! Sinä kuvittelet, että voit tehdä kaiken aina yksin, koska "olet aina tehnyt niin". Niinpä niin, ei kukaan pärjää ilman ystäviä. Minä lähden mukaasi, haluat sitä tai et!

 

Avalon: *hämillään* E-et sinä --

 

 

Lilia: *tökkää Avalonia nenään* Ei vastaväitteitä.

 

Avalon: ... hmph. ja mitä sanoinkaan siitä tökkimisestä?

Turha luulo, Lilia. Minä lähden pikemmin kuin uskotkaan.

 

~~~~~~~~

 

Hetken päästä ulkona...

 

 

Avalon: Lilia taisi aliarvioida minut. Hänen ei tarvinnut kuin kääntää selkänsä, niin olin jo lähtenyt. *naurahdus* No, ymmärrettävää, onhan hän sentään mielikuvitusolento.

 

Lilia: Sinä tässä minut aliarvioit.

 

 

Avalon: Mitä helvettiä...

 

Lilia: Jos et sattunut muistamaan, niin minä edelleenkin pystyn aistimaan kaikki tekemisesi ja ajatuksesi. Minulta ei jäänyt huomaamatta, että livistit tänne ja mitä ilmeisemminkin olit aikeissa lähteä etsimään siskoasi. *huokaus* Sinä se olet sitten jääräpäinen. Mutta arvaapa mitä? Nyt et voi enää estää minua tulemasta mukaasi. Olen jo täällä, ja aion seurata sinua, halusit tai et.

 

 

Avalon: *kääntyy Liliaan päin* Hyvä on, hyvä on, tule sitten mukaan jos kerran aivan välttämättä haluat. En tosin ymmärrä, miksi haluaisit auttaa minua. Tiedät, etten halua seuraasi, mutta haluat silti mukaani? Sinä olet hyvin kummallinen.

 

 

Lilia: *naurahdus* No mutta sittenhän meitä on kaksi.

 

 

 

Avalon: *pieni hymy* ... niinpä kai. No, eiköhän sitten lähdetä matkaan.

 

~~~~~~~~

 



Ai, moi vaan

 

Heipähei taas!

Minun piti taukoilla hieman kauemmin, vaan kuinka kävikään? Kehitin jatkoa tarinalle, ja yhtäkkiä tuli pakko kuvata jatkoa, joten tässä ollaan. ~ Nyt suorastaan hukun postailuintoon, joten toivottavasti saan nyt pidettyä bloggailutahdin ennallaan >n<

 

Yeaah, mutta mennäänpä kuvatarinaan. (+ pahoittelut sisäkuvien laadusta, ehh)

 



picfic; Flashback [1/2]

 



 

"Sinä olet minulle niin tärkeä, Lilia. Pysythän ystävänäni ikuisesti?"

 

"Tietenkin! Sinä olet minun paras ystäväni, en aio koskaan hylätä sinua."

 

 

"Hyvä. Me pysymme aina ystävinä."

 

~~~~

 

 

Lilia: *katsoo Avalonia hämmentyneenä* Minä... minä muistan sinut.

 

 

Avalon: *naurahdus* Tottakai sinä muistat. Minähän sinut loinkin, olet mielikuvitukseni tuotetta.

 

Lilia: Mutta... sinähän hylkäsit minut. Et halunnut enää mielikuvitusolentoa.

 

Avalon: Hylkäsin? En käyttäisi tuota sanaa. Jos ollaan rehellisiä, sinua ei pitäisi edes olla olemassa. Sinä olet vain pelkkä mielikuvitusolento.

 

 

Lilia: *epäröi* Mutta minähän -

 

 

Rima: *keskeyttää* Hetkinen nyt. Lilia ei ole mikään 'pelkkä' mielikuvitusolento. Hän on yhä olemassa, koska minä säästin hänet muistonsa. *mulkaisee Avalonia*

 

 

Avalon: Oi, niinkö tosiaan? *naurahdus* No, ihan sama. Ei Lilialla ole ollut koskaan mitään merkitystä minulle, eikä ole edelleenkään.

 

 

Lilia: *yskäisee* Minä rohkenisin olla eri mieltä asiasta.

 

 

 

Avalon: Ihanko totta? Kuinka sinulla edes voi olla mielipiteitä, kun kaikki mitä sinussa on, on lähtöisin minun päästäni? Sinä olet minun luomani mielikuvitusolento, vaikka oletkin näemmä erehtynyt luulemaan jotain muuta.

 

Lilia: *tärisee raivosta* Mutta --

 

Avalon: Älä yritä. Sinä et voi väittää vastaan, tiedät, että olen oikeassa.

 

Lilia: *tuhahtaa* ... no, ehkä oletkin oikeassa. Joka tapauksessa sinusta on tullut sietämätön näiden vuosien aikana.

 

Avalon: Ehei, minä olen aina ollut tällainen.

 

Rima: *keskeyttää* Anteeksi nyt, mutta voisiko joku kertoa minulle, mitä ihmettä täällä tapahtuu? Lilia, onko tämä tyttö juuri se, joka on luonut sinut?

 

 

Avalon: *heilauttaa kättään teatraalisesti* No ohoh, sepä olikin hyvin havaittu! Vau, mahdatkin olla oikea älykkö.

 

 

Lilia: Älä piittaa hänestä, Rima. Kyllä, hän on valitettavasti juuri se tyttö, joka on luonut minut.

 

 

Lilia: Hänen nimensä on  Ivy Avalon Rainbird, ja hän on loputtoman ärsyttävä, kuten huomata saattaa. *naurahdus*

 

 

Avalon: *vie sormensa Lilian huulille* Ssshh, vaikka tiedätkin oikean nimeni, sinun ei tarvitse kuuluttaa sitä koko maailmalle, okei? Minua kutsutaan toisella nimelläni, ja sinä tiedät sen varsin hyvin.

 

~~~~~~

 

(Hieman myöhemmin, kun Rima on mennyt muualle...)

 

 

 

 

Lilia: Sinusta on tullut hyvin kummallinen. Mitä kaikkea tapahtui sen jälkeen, kun minä lähdin? Tai no, kun sinä halusit minun lähtevän....

Avalon: *tuhahdus* Luuletko, että haluaisin kertoa?

Lilia: No, sinut tuntien mitään ei varmaan tapahtunut. Sinä olit ja pysyit yksin, ja se teki sinusta tuollaisen kuin mitä nyt olet. *katsoo Avalonia silmiin* Eikö niin?

 

 

 

Avalon: *tuijottaa Liliaa hetken hiljaa* Minä inhoan sinua.

 

Lilia: Siksikö, että kerron vain faktoja? Avalon, kuules, minä tiedän sinusta enemmän kuin uskotkaan, jopa enemmän kuin tahtoisin. Meillä on yhteys. Sinä loit minut, ja minä kykenen aistimaan tuntemuksesi, ja tässä tapauksessa kykenen näkemään muistosi.

 

Avalon: *vetäytyy kauemmas* … lopeta.

 

Lilia: *naurahdus* Miksi pitäisi? Edelleenkin, kerron vain faktoja.

 

Avalon: Ei paljoa liikuta! Luuletko sinä, että minua kiinnostaisi enää mikään?

 

Lilia: Miksei muka kiinnostaisi? Siksikö, ettet ole saavuttanut elämässäsi mitään siskosi kuoleman jälkeen? Siksikö, että vihaat ihmisiä sen takia, että menetit siskosi heidän takiaan? Siksikö?

 

Avalon: Ole jo hiljaa!! Sinä et tiedä, miltä minusta on tuntunut kaikki nämä vuodet –

Lilia: Juurihan minä sanoin, että voin lukea ajatuksiasi! En aivan kirjaimellisesti, mutta voinpa kuitenkin! Kuules nyt, minä satun olemaan, joka tietää, miltä sinusta tuntuu.

 

Avalon: *kääntää katseensa pois* Aivan sama, ei minua ihan oikeasti kiinnosta. Minulla on sitä paitsi tehtävää.

 

Lilia: *sarkastinen naurahdus* Oho, ai että ihan tehtävää?

 

Avalon: Niin, tehtävää. Minun täytyy etsiä siskoni.

 

Lilia: .... mitä?

 

~~~~~~