Hei kaikille!
Olen jo pitkään suunnitellut tekeväni postaussarjan, jossa puhun laajemmin nukkejeni hahmoista. Koska monet nukeistani tulevat kokonaan eri tarinoista, teen useamman postauksen, joissa esittelen kaikkien nukkejeni hahmot. Postaukset ovat seuraavat:
- Parantajan tarina (tämä postaus)
- Sudensilmät
- Perhosefekti
- Saaliseläin
- Nälkä
- Hiipuva
- Kirkkain tähti
- Musteenkantaja
- Aurinkotuulen lapset
- Muut nukkeni (jakautuu n. viiteen postaukseen)
Postattavaa siis riittää! Jokaiseen postaukseen sisällytän juonitiivistelmän/-kuvauksen, selitystä tarinan (nuketetuista) hahmoista sekä muutamia yleisiä seikkoja tarinoiden taustalla. Koska olen nukkeillut 9-vuotiaasta asti, pitää ottaa huomioon, että vuosien varrella tarinat ja kirjoittamistaitoni ovat muuttuneet.
Tällä kerralla aloitamme Parantajan tarinasta!
* * *
Parantajan
tarina
Lyhyt taustainfo
Parantajan tarina on kehittynyt vuosina 2015-2016, jolloin olin 14/15. Alun perin suunnittelin tarinan kuvatarinamuotoiseksi omaksi kokonaisuudekseen, mutta myöhemmin huomasin, ettei tarina toimi ollenkaan kuvatarinana. Siinä tuntui olevan liiaksi sisältöä moiseksi. Päätin kirjoittaa sen proosamuodossa.
Nykyään muuttaisin tarinassa suunnilleen kaiken alkaen yleisestä asetelmasta. Neljässä vuodessa on kuitenkin tullut kirjoitettua paljon enemmän... Jostakin on kuitenkin hyvä aloittaa, ja Parantajan tarina on monessa mielessä ensimmäinen alusta loppuun kirjoitettu tarinani. Tarkoituksena on editoida se joskus rankalla kädellä, vaihtaa perusasetelma ja tehdä tarinasta paljon pitempi.
* * *
Juonikuvaus
Parantajan tarina kertoo nuoren Anemonen elämästä Suokylässä. Kylän perinteisiin kuuluu tarina Kuusta ja Auringosta, jotka lahjoittivat osan voimistaan valitsemilleen ihmisille. Suokylän Anemone on perinyt syntymässään Kuun lahjat – hänen kätensä osaavat parantaa mitä tahansa. Koko ikänsä kylää palvellut Anemone ei tiedä maailmasta luolansa ulkopuolella, hänelle on olemassa vain kylä ja omat parannustaitonsa.
Anemonen tarinaan kytkeytyvät olennaisesti vuosia sitten kylässä vieraillut, eläväinen Kanga sekä Anemoneen tuttavuutta tekevä Aldreia. Tuntematon, muualta saapunut Kanga herätti vihamielisyyttä kyläläisissä, mutta Anemoneen tämä teki lähtemättömän vaikutuksen. Nuoret naiset ystävystyivät, ja Kangan avulla Anemone oppi ymmärtämään, millaista elämä kylän ulkopuolella voi olla. Kyläläiset eivät kuitenkaan sallineet tytön jäävän, ja Anemone jäi kaipaamaan tyttöä, jota ei ollut oppinut tuntemaan täysin.
Muutama vuosi Kangan lähdön jälkeen Aldreia houkuttelee Anemonen mukaansa kylän rajojen ulkopuolelle. Anemone, joka kuvittelee olevansa sidottu tehtäväänsä Suokylän parantajana, vastustelee lähtöä, mutta päätyy lopulta ylittämään kylän rajan Aldreian kanssa.
Tarina kertoo myös Auringosta ja Kuusta, kahdesta ihmisnaisesta, Lamiasta ja Callistrasta. Kuun nimeä kantava Callistra, Aldreian vanhempi sisko, on virunut Auringon nimellä kulkevan Lamian tyrmässä jo useamman vuoden ajan. Pelastaakseen sisarensa Aldreia on valmis tuomaan Kuun voimat omaavan Anemonen Lamialle. Kaiken huipuksi Kanga, Anemonen rakkain ystävä, on Auringon voimat perinyt tyttö, mikä tekee hänestä automaattisesti Anemonen vastustajan.
Anemonen viattomuus ja omat rajat ovat tarinan ydin. Kuinka paljon hän on valmis kestämään valheita ja selkäänpuukotusta? Aldreia ei pyri auttamaan häntä ulos kylästä, vaan aikoo tappaa tämän vapauttaakseen sisarensa Callistran. Kaikki Anemonen ympärillä pyrkivät käyttämään häntä, mutta hänen pyyteetön rakkautensa säilyy loppuun saakka.
Hahmokuvaukset
Anemone
Tarinan päähenkilö Anemone on luonteeltaan hyvin mukautuva. Hänen hahmoaan miettiessä pitää aina muistaa, että hänet on kasvatettu Kuun voimien perijäksi ja hänen parannuskykyään on vaalittu Suokylän yksinoikeutena. Käytännössä Anemonen ei ole koskaan annettu kasvaa omaksi itsekseen, maailma on luotu hänelle valmiiksi.
Tämä näkyy Anemonen käyttäytymisessä kokonaisvaltaisesti. Hän ei koe tarvetta lähteä kylästä, ja kun Aldreia suostuttelee hänet mukaansa, hän ihmettelee kaikkea näkemäänsä, sillä ei ole koskaan nähnyt ulkomaailmaa. Hänellä on kuitenkin luontainen kiinnostus siihen, sillä Kangan kertomukset kiehtoivat häntä erityisen paljon. Toisaalta myös Kangan valovoimaiselta tuntunut persoonallisuus saattoi olla Anemonea puoleensa vetävä tekijä.
Anemone on kaikessa ymmärtämättömyydessään hyvin viaton, mikä ei aina ole hyvä asia. Hän ei tiedä kohteliaisuusnormeista eikä aina hahmota, kuinka pitkälle voi mennä ilman, että se loukkaa toista. Hän on viaton sanan kaikissa merkityksissä.
Tarinassa ei koskaan vahvisteta, millä tavalla Anemone tuntee kiinnostusta Kangaan. Itse miellän, että kyseessä ei ole puhtaasti platoninen sen puoleen kuin romanttinenkaan kiinnostus, sillä eristyksissä kasvanut Anemone ei ymmärrä tuntemuksiaan. Hän tietää vain, että välittää Kangasta pyyteettömästi.
Anemonen hahmossa olennaisinta hänen viattomuutensa ohella on hänen suuri välityksensä kanssaihmisiään kohtaan. Vaikka Suokylä on tukahduttanut hänet, hän rakastaa sitä kovasti.
Kanga
Kanga on tarinan moraalisesti arvelluttavin hahmo. Hän saattaa vaikuttaa päällepäin valoisalta ja energiseltä henkilöltä. Kanga nauttii arvoituksilla puhumisesta ja pienestä mystisyyden tunnusta. Se saa hänet näyttämään kiinnostavilta muiden silmissä - näin kävi esimerkiksi Anemonen kohdalla.
Valitettavasti Kanga on myös hyvin ailahtelevainen. Hän on levoton eikä osaa pysyä tietyssä paikassa pitkään, hän tarvitsee jatkuvaa muutosta. Kanga saattaa toimia impulsiivisesti eikä useimmiten välitä, loukkaako tällainen käytös muita. Kanga on juuri sellainen ihminen, josta voi maalata kauniita tauluja, mutta jota ei koskaan saa pysymään luonaan.
Kanga on myös lojaliteetiltaan jakautunut. Hän on perinyt Auringon voimat, eli on tällä tavoin Lamian ("Aurinko") alainen sekä Callistran ("Kuu") vihollinen. Kuun vastapuolella oleminen tekee hänestä eräällä tavalla myös Anemonen vihollisen, sillä Anemone on Kuun voimien perijä.
Kangan henkilökohtainen elämä on kuitenkin hieman ristiriidassa sen kanssa, että hän on koko ikänsä ollut Auringon alainen...
Kanga on nimittäin suhteessa Lamian vangitseman Callistran kanssa. Vaikka Kanga ei osaakaan jäädä yhteen paikkaan, hän on erittäin mieltynyt Callistraan ja luottaa siihen, että voi aina palata tämän luo. Callistran rakastaminen ei varsinaisesti käy järkeen sen kanssa, että Kanga pyrkii samanaikaisesti toteuttamaan Lamian suunnitelmaa Callistran musertamiseksi. Tämä kuvio onkin olennainen osa juonta.
Kaiken kaikkiaan Kanga on hyvin ristiriitainen henkilö. Tärkeä ristiriita on hänen miellyttävän ulkonäkönsä ja ailahtelevan, useimmiten tekopyhän luonteensa välillä. Pohjimmiltaan Kanga ei ole erityisen ihana persoona.
Aldreia
Aldreia on jokseenkin vaikeassa tilanteessa. Hänen täytyy toimia kylän moraaleja vastaan ja päästä eroon Anemonesta, jotta saa sisarensa Callistran hengissä takaisin Lamialta. Hänen lojaaliutensa kallistuu sisarensa puoleen, joten hän päätyy kuljettamaan Anemonen kylän rajojen toiselle puolelle.
Aldreian suhde sisareensa Callistraan ei ole erityisen yksinkertainen. Siskot ovat kokeneet yhdessä paljon, mikä sitoo heidät peruuttamattomasti toisiinsa. Callistra ei kuitenkaan kertonut Aldreialle ennen vangitsemistaan kulkevansa Kuun nimellä. Aldreia ei ole vuosiin tuntenut sisartaan läheisesti, mutta on yhä pakkomielteisen omistautunut tämän auttamiselle. Voisi jopa mieltää, että Aldreia on hyvin alisteisessa asemassa, sillä Callistra ei kuitenkaan koe yhtä suurta kiintymystä nuorempaa sisartaan kohtaan.
Nykyään Aldreia näyttää nukkena tältä. Mitään vakituista ulkonäköä en ollut tytölle miettinyt tarinaa varten (mikä kertoo tarpeeksi kirjoitustaidoistani siihen aikaan, apua). Miellän, että Aldreia nauttii hiustensa värjäämisestä ja tavallisista, arkisista asioista elämässä. Hänellä on myös suhteellisen onnellinen loppu tarinassa.
Callistra
Callistra on aina pitänyt etäisyyttä ihmisiin. Lisäksi hän on hyvin voitontahtoinen ihminen - äärimmäisyyksiin asti. Näitä piirteitä on aina korostanut Lamia, ensimmäinen ihminen, joka asettui samalle tasolle hänen kanssaan. He kaksi olivat liian samanlaisia ja tahtoivat ainoastaan voittaa toisensa heidän keskinäisessä kilpailussaan. Heidän välinsä ovat hyvin mutkikkaat. Voisi sanoa, että lähes mitään pahaa ei olisi tapahtunut koko tarinassa, jos Callistra ja Lamia eivät olisi kokeneet olevansa sekä toistensa älyllisiä vastineita että vihollisia.
Callistra on aina ollut hyvin älykäs, ja hän kykenee lukemaan paitsi tilanteita, myös ihmisluonnetta. Siltikin hän pitää itsensä eristyksissä turhista ihmiskontakteista, tyytyy katselemaan aiheuttamaansa kaaosta tyytyväisenä sivusta. Jollakin tasolla Callistraa voisi nimittää hieman sadistiseksi luonteeksi. Hän ei kuitenkaan ole sitä samassa mittakaavassa kuin Kanga.
Callistra on syvästi rakastunut Kangaan, vaikka tietää tämän Lamian alaiseksi. Hän mieltää voittaneensa itselleen jotakin Lamialle kuuluvaa. Sen ohella, että suhteessa on osittain kyse valtapelistä, Callistra myös aidosti välittää Kangasta ja hyväksyy tytön erilaiset oikut.
Callistra on myös hyvin mustasukkainen Kangasta. Hän elää jatkuvassa pelossa tämän menettämisestä, sillä Kangan luonne osaa olla monimutkainen eikä Callistra ole koskaan aiemmin rakastanut ketään yhtä syvästi. Koska Kanga tuntuu siltä, että hän lipsuu alinomaan otteesta, Callistra on usein hyvin ahdistunut ja pyrkii kaikin tavoin sitomaan tytön itseensä.
* * *
Kiitos, kun luit!
Seuraavassa hahmonurkkauksessa pääsemme kurkistamaan, millaista porukkaa Sudensilmistä löytyy.
