lauantai 7. kesäkuuta 2014

picfic; Farewell

Heips.
Ryhdistäydyin ja kävin kuvaamassa teille kuvatarinan. Oli muuten ihan pienen työn takana tämä kuvaaminen - ensin tiputin tuolta kalliolta kamerani, ja lopulta meinasin tippua itsekin. :D Lisäksi ötökät piinasivat kokoajan ja nukkejen peruukit menivät sotkuun. Hrr. Ei enää ikinä. (Plus tein tästä tarinasta about miljoona juonikaaviota. :D)
No, tässä tämä nyt kuitenkin on. Harmittaa kun en saanut tästä aivan sellaista kun mitä olisin halunnut (syytän ötököitä joiden takia en voinut keskittyä yhtään). Mutta näillä mennään, toivottavasti kelpaa~
 
 
 picfic; Farewell
 

Kaksi päivää kuluivat nopeammin kuin ne olisivat saaneet.
Silti, minä olen nauttinut täysin siemauksin viimeisistä hetkistäni.
 
 
Olen saanut viettää viimeiset hetkeni rakastamani henkilön kanssa.
Nyt on kuitenkin minun aikani lähteä.
 
 
~~~~
 

 
Me olimme paenneet metsään. Sieltä Lucifer ja hänen Päättäjänsä eivät meitä löytäneet.
 
Shirei: Muuten, Satoko... miten sinä pääsit pakoon Luciferilta? Hänellä on yleensä tapana lukita vankinsa siten, etteivät he ihan helpolla pääse vapaaksi. Elleivät sitten...
 

 
Shirei: *naurahdus* Ei. Et sinä niin tekisi.
Luciferin vankilasta on yksi keino päästä vapaaksi. Täytyy lupautua elämään vain viikko. Mutta mitähän ideaa siinäkin olisi, eihän vapaudestaan saisi edes nauttia... *hymy* Vai mitä?
 

 
Satoko: *empii* N-niin juuri. Tuota, minä vapauduin, kun... eh..
Mitä minä voin sanoa? En voi kertoa hänelle, ettei minulla ole elinaikaa enää kuin korkeintaan 15 minuuttia. En halua nähdä Shireitä surullisena...
 

 
Shirei: Äh, ei sen niin väliä, miten pääsit vapaaksi. Tärkeintä on, että olet nyt siinä. *hymy*
 

 
Satoko: *huokaisee* Voi, minä en ole tässä enää kauaa. Tunnen sydämessäni ettei aikaa ole enää paljoa.
 

 
Shirei: *kietoo kätensä Satokon ympärille* No, mitä me nyt teemme? Jäämmekö tänne metsään lopuksi elämäämme? *naurahdus* Päättäjät eivät ikinä löydä meitä täältä.
Kummallista ajatella, että tänään olisi ollut teloituspäiväni. Vaan eipä ole, kiitos sinun. Täällä me olemme, nyt ja aina.
 

 
Satoko: Ei, ole kiltti äläkä sano noin... teet tästä vaan vaikeampaa.
Tuota, en ole oikein ehtinyt miettiä tulevaisuutta. *viaton hymy*
Minun on mentävä nyt heti, tai kuolen pian hänen käsiinsä.
 

 
Satoko: *nousee ylös* Shirei. Minun täytyy käydä hoitamassa... hm, yksi juttu.
 

 
Shirei: *hämmentynyt* "Yksi juttu"? Mitä nyt näin yllättäen? Enkö voi tulla mukaan?
 

 
Satoko: Ei, minä hoidan tämän yksin.
 
Shirei: *katsoo odottavasti Satokoa* Onko tämä jotakin tärkeää? Pärjäätkö varmasti yksin? Mitä jos joku Päättäjistä tulee, tai --
 
Satoko: *keskeyttää* Ei. Minä menen yksin. *lempeämmin* Lupaan kyllä tulla takaisin.
 

 
Shirei: L-lupaatko...?
 

 
Satoko: *viaton hymy* Tottakai.
 

 
Satoko: Minä näen hänet nyt viimeisen kerran, ja joudun vielä valehtelemaan hänelle.. *naurahdus* Olenpa minä säälittävä, en voi kertoa hänelle edes totuutta.
 

 
Satoko: *lähestyy yllättäen Shireitä* Shirei...
Minä rakastan sinua.
 


 
Shirei: *yllättynyt* S-Satoko? Mitä ihmettä sinä --
 

 
Satoko: *kävelee poispäin* ... kunhan halusin sanoa sen. Minulle on aivan sama, mitä sinä ajattelet tunteistani, mutta ne eivät muutu.
 
Shirei: Satoko! Odota!
 

 
Satoko: Minä... minä menen nyt. Tulen ihan pian takaisin. *nieleskelee itkuaan*
Minä en palaa ikinä takaisin. Anna anteeksi.
 
Shirei: *kurkottaa kätensä Satokon perään* Odota ---
 

 
Shirei: Satoko, minä... *näkee Satokon juoksevan pois*
 

 
Shirei: *luo katseensa surullisena maahan* Minä olisin vain halunnut sanoa, että rakastan sinua.. En ehkä samalla tavalla millä sinä minua, mutta kuitenkin... *hymy* No, minä kerron sen sitten kun hän tulee.
 
 
~~~~~~~~~
 

 
Satoko: Pian se tapahtuu. Pian minua ei ole enää olemassa. *huokaisee* Itsepähän valintani tein. En olisi päässyt muuten Luciferin vankilasta, ja jos en olisi päässyt sieltä, en olisi saanut vapautettua Shireitä.
 

 
Satoko: Elämäni ei ehkä ollut järin pitkä, mutta pidin siitä, kiitos Shirein...
En ehkä voi olla enää Shirein luona, mutta toivon, että minulla olisi aina paikka hänen sydämessään. *hymy*
 

 
Satoko: On tullut aika.
Hyvästi, Shirei.... kiitos kaikesta.
 


 
Satoko: *haihtuu valonvälähdyksen myötä*
 


"Minä rakastan sinua."
 
~~~~~~~~~~~~~~~
 
 


12 kommenttia:

  1. ;___; ääää, niin surullista. Melkein itkin viimeisen kuvan kohtalla, I'm not kidding. Kuoliko Satoko oikeasti ja lopullisesti? D: Ötököiden vaikutusta ei kyllä huomaa, koska kaikki kuvat on tosi hienoja ja onnistuneita! :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muahaha, hyvä että oli surullista, niin sen pitikin olla. >B) Ja kyllä, Satoko kuoli oikeasti ja lopullisesti. ;_; Tämän osan takia en koskaan hankkinut Satokoa omaksi nukekseen.
      Paljon kiitoksia.~ ♥

      Poista
  2. o ____________________________________________ o
    Wow, aivan upeaa ja tuli tippa linsiin yyyhyhyyhyyy ; __________________ ;
    Satoko on ihanuus, ja sen ei pitäis kuolla ja kaikkee ... elämä on liian julmaa Satokoa ja Shireitä kohtaan yyh ; ____ ; ♥
    Suloinen ja ihana toteutus, ja muutenkin koko tarina on aivan ihana, jatka piaan ;3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi voi kiitus :') Oikeastaan elämä ei ole julma näille pikkusille, vaan pikemminkin Lucifer B) t. Miku joka ei jaksa kirjautua sisään

      Poista
  3. Aphuaa juuri kun kommentoin edelliseen postaukseen niin teit uuden vielä täydellisemmän osan ja apuaaah ♥ Joten olisiko siis mahdollista tehdä se 60cm obitsun posetusta esittelevä postaus, jos et ole aiempaa kommenttiani lukenut? Todellakin haluan nimittäin ainakin 1/4 tai 1/3 mittakaavan obitsunuken koska aiheutit liian suuren himon sellaiseen ♥ Muuten aiotko tilata Paraboxilta 60 cm obitsun vaatteita? Siellä on monia kivoja ♥ Miwan vaatteet on kyllä muutenkin aina niin ihania ♥

    Ja itse tarina on liian kaunis ja upea, liian surullinen, miten Satoko, ainoa valo Shirein synkässä elämässä, joutuu jättämään rakkaan Shireinsä epäitsekkyydensä takia ;__; Tuo miten Satoko epäröi, eikä kerro totuutta ja esittää iloista huolimatta raskaasta painosta sydämellään, ja miten Shirei uskoo sen ;__; Liian surullista, miksei Shirei saisi elää yhdessä Satokon kanssa ;__; Kaunis ja hyvin muokattu tarina, onkos sulla se Picmonkeyn maksullinen versio kun saat niitä tulimuokkauksia, vai millä niitä teet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon kiitoksia. Ihan ekana, joo, näin kyllä kommenttisi mutten ehtinyt vastata. Mutta juuh, voin yrittää tehdä jonkinlaista esittelypostausta (varoitan että olen huono sellaisissa). ^-^ Ja ei, en ajatellut tilata koska en saa tilata ulkomailta. :c

      Haha, yritin tahallani saada tähän sellaista tunnelmaa, hyvä jos onnistuin (pelkäsin meinaan että tulee turhan kliseistä kuraa). Ja ei mulla oo maksullista versiota, liitän omia kuvia näiden päälle (siellä on jossain sellanenkin kohta).
      t. Miku

      Poista
  4. Nouuuu eiii ;___; Kunpa Shirei ois ees ehtiny sanoa sen ;___; Ihanasti toteutettu tarina♥♥
    Lucifeer, nyt sinun käy huonosti >:( Oiih toi viimenen kuva ;A;

    VastaaPoista
  5. Sulla on ihana blogi;_; Tää oli tosi koskettava ja ihana: tarina:(</3 Jatka pian tää oli upeeta luetrtavaa!Toivottavasti Shirei selviää...:c JA LUCIFER SAA MUT RAIVOSTUMAAN D: Aiotko hankkia sen nukkena???

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :3 Aion toki nukettaa Luciferin!~ Toivottavasti ihmiset oppivat sietämään poitsua siihen mennessä... :D

      Poista
  6. ;________; eiiiii, en kestä D: miks kidutat mua näin, liian surullista D: <-------hymiön liikakäyttöä

    muttahmmh oikeasti, sait tähän tosi hyvän tunnelman ja vaikka en kovin herkästi herkisty (heheheheheh) niin voin sanoa että oli tuossa parin viimeisen kuvan aikana ":(((" ilmeellä D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt voin kuolla onnellisena, sain Piritan herkistettyä (onko se edes sana) >:----) Varoitan, kidutusta luvassa vielä myöhemmin lisää.. ;)

      Poista