keskiviikko 7. heinäkuuta 2021

Nukkejen saapumistarinoita

 Heips!

Joskus ajat sitten taisin jossain mainita, että voisi olla tosi hauskaa kirjoittaa postaus mulle itselleni merkityksellisimmistä nukkejen saapumisista. Mulla on vaikka mitä tarinoita siitä, millaisten mutkien kautta nuket mun kätösiini päätyvät, joten tämä on nyt oiva tilaisuus selittä omat lempparit auki!

Mennään tietysti ihan kronologisessa järjestyksessä. Karsin tätä vähän, koska jestas nukkejahan riittää... (Ja tämä postaushan on tosiaan lojunut luonnoksena jo useamman kuun)

Tajusin muuten, että tästä postauksesta näkee aika hauskasti, minkä ikäinen olen milloinkin ollut :'D

* * *


Mona (Pullip Regeneration Paja) - 24.12.2013

Mun ihan ekoina nukkeiluvuosina ei tapahtunut mitään dramaattista, mutta mun Pullip Regeneration Paja on kyllä semmoinen tapaus, että siitä täytynee jotain kertoilla. Tämä nukkehan on jopa kerran lähtenyt mun luotani!

Jo vuonna 2012 päätin, että haluan Rgn Pajan joululahjaksi. No, se kävi kyllä, ja nukkea ryhdyttiin sitten tilaamaan. Turns out, että Mollamanialla (in memoriam) oli jonkin sortin ongelma nuken saamisessa. Koska minä olin 11-vuotias ja äiti ei vielä tänäkään päivänä ymmärrä ulkomailta tilaamisesta mitään, päädyimme sitten odottelemaan Pajaa Mollamanialle peräti vuoden. (En ymmärrä vieläkään, mikä juttu tähän liittyi) Hommasin jouluksi sitten Sfoglian. Ja no, tulihan se Pajakin sinne sitten lopulta. Muistan, että nukke tuli kotiin tyyliin seuraavan vuoden elokuussa ja äiti pisti mut anyway odottamaan jouluun saakka koska ??? :'D No, olipahan ainakin odotettu nukke. Ehkä äiti vaan ajatteli että oishan se viimevuonnakin ollut joululahja. Ei se enää muistais jos kysyisin :'D

Homman kruunaa se, että Mona on ainoa nukke, josta kuvittelin haluavani luopua ja myin sen sitten myöhemmin parhaalle ystävälleni. Nukke ehti olla vissiin yli vuoden parhaalla ystävälläni, kun se sitten lopulta palasi luokseni. Ystäväni antoi sen mulle takaisin synttärilahjana, kun tiesi mun kaipaavan sitä ;-; <3 Kiitos rakas!

Voisi sanoa, että Monan elämä täällä on ollut vähintään vaihteikas!


Callistra (Pullip Elisabeth) - 30.5.2016

Callistra alkaa olla niitä ensimmäisiä, joiden kohdalla levisi kunnon nukkeiluepätoivo käsiin :'D Elisabethia olin tuossa vaiheessa ehtinyt etsiä jo ihan hyvän aikaa, ja se oli korkealla grail-listalla. Keväällä, samoihin aikoihin kun huusin Huuto.netissä Souseisekista, huusin myös Elisabethista. En yhtään muista, miksi en ollut ihan hereillä, mutta muistan edelleen että joku kävi huutamassa nukesta vielä vikoilla minuuteilla ja jäi kahdesta minuutista kiinni, että sen sitten missasin. Ekaa kertaa ikinä sain kunnon nukkehepulit ja vaan kinda huusin minuutteja putkeen :''D

 Kävin tuohon aikaan kesällä jossain riparin alustusasioissa, ja siellä sit istuin, kun tajusin että FB:ssä oli Elisabeth myynnissä. Joku oli ehtinyt jo varata sen, ja kihisin siinä sitten aikani, koska nukkehan oli pakko saada. Kyttäsin koko sen ripariasian ajan puhelinta, en keskittynyt mihinkään ja lopulta kävi sitten niin, että varaaja ei kyennyt nukkea ostamaan. Iskin kiinni 8) Kyllä oli hyvä fiilis, kun olin juuri missannut aiemman.


Ilse (Dal Ciel) - 9.9.2017

Tämän mainitsen ihan siksi, että tämä on ihan tosi hämmentävä tapaus. Ilsehän löytyi siis Traconin cosplay-kirppikseltä! Silloinen kaveri käveli se kädessä vastaan ja olin sillai !!! koska Ciel oli ollut pitkään kiikareissani. Tämä ihminen ei ollut nukkea ostamassa, hämmentyi vain kun se löytyi kirppikseltä :'D Lykkäs sen mun tassuihini. Minähän sitten nappasin nuken kotiin!


Envy (Byul Lilith) - 24.12.2017

Nyt päästäänkin mun lempisaapumistarinaan! Olen kertonut sen täällä blogissa noin miljoona kertaa, mutta en millään malta jättää sitä pois tästä postauksesta.

No niin, jepsis, tässä vaiheessa olin ehtinyt jo saada kaikki vanhimmat grailit (Shinku, Prunella, Eos etc), mutta Lilithistä oli tullut haaveiltua jo niin pitkään, että se oli tässä vaiheessa isoin grailini. En oikein edes uskaltanut haaveilla sen saamisesta, koska se tuntui olevan yksi vaikeimmin löydettävistä Pullip-perheen nukeista. (En ole legit kertaakaan tuon jälkeen nähnyt sitä missään noin inhimillisellä hinnalla myynnissä ^^) Olin niin epätoivoinen etsinnöissäni, että en sitten enää jaksanut odottaa Lilithiä vaan hommasin joululahjaksi Byul Rhiannonin, koska halusin jo ensimmäisen Byulin. Alun perin halusin nimenomaan vain yhden Byulin, joka olisi juurikin Lilith. No, minä malttamaton ehdin jo tilata Rhiannonin.

...ja sitten Mollamaniaan ilmestyi yksi kappale Lilithejä. Minullahan ei tietenkään ollut rahaa, koska olin juuri ostanut sen Rhiannonin. Epätoivo ja tuska. Äiti ei ollut vielä antanut mulle joululahjaa (=rahaa), joten yritin sille sitten että hei heitätkö rahan jo nyt etukäteen, niin ostan tän itselleni. Muuten homma ois onnistunut, mutta mamman palkkapäivään oli vielä matkaa eikä sillä ollut siinä hetkessä mulle lahjarahaa heittää.

Siispä odoteltiin. Ja kuinka ollakaan, niissä muutamissa päivissä tämä harvinaisuus sitten lipesi sormista. Ikinä ei ole hajottanut sillä tavalla, jestas sentään kun olin vihainen :'D Mutta minkäs sille mahtoi. Harmitti ihan hirveästi, koska ajattelin tietysti, ettei toista tilaisuutta saada tätä nukkea (ainakaan Suomesta) tule koskaan. Eihän kellään tyyliin edes ollut Lilihiä Suomessa, ja tuohon aikaan mulla ei ollut vielä mahdollisuuksia etsiä muualta...

Sitten, samana viikonloppuna, FB-kirppikselle putkahti yksi kappale Lilithiä. En millään uskonut sitä todeksi, mutta menin tietenkin heti ilmoittamaan että tämä mulle. Jotenkin tuntui siltä, että joku tyyliin kusettaa mua tai vastaavaa. Eihän se nyt ollut mitenkään mahdollista, että saman viikonlopun aikana putkahtaa kaksi Lilithiä myyntiin.

Mutta sieltähän mun Lilithini sitten saapui! En pystynyt rauhoittumaan kertaakaan tätä nukkea odotellessa, olin kokoajan aivan varma, ettei se koskaan saavu. Mut sieltä se tuli, enkä oikein vieläkään usko sitä todeksi ;-; Tämä on ehdottomasti ihmeellisin nukkeasia, joka mulle on käynyt.


Mercury (Isul Midnight Deja Vu) - 1.3.2019

Minun rakas <3 Jos Envyn saapumisstoori on uskomattomin, niin Mercuryn on mulle itselleni kaikkein emotionaalisin. Vähän taustaa:

Kirjoitin 2016-2017 tarinan nimeltä Sudensilmät, ja se oli silloin mulle ihan tosi rakas. Toisen päähenkilön, Mercuryn, ulkonäköön vaikutti ennen kaikkea mun lempi-Isul eli Midnight Deja Vu. Halusin tietoisesti nukettaa tän tarinan kaks pojua. Olin ihan Deja Vun julkaisusta saakka haaveillut siitä, mutta jostain syystä en sitten ikinä hommannut sitä ekaksi Isulikseni, kuten kuvittelin tekeväni. No, turns out että sitten, kun tuli Mercuryn hankinnan aika, Deja Vu oli kiven ja kannon alla. Eipä löytynyt enää mistään. Siispä nuketin väliaikaisesti Mercuryn Hednarina ja toivoin, että joskus vielä löytyisi mun lempipoju.

Mercuryn saapumistarinaa ei oikein voi kertoa selittämättä sitä, millaisessa tilanteessa olin elämässäni. Tuo talvi oli rankin koskaan. Olin silloisen parisuhteeni kanssa niin lopussa ja voimaton, että musta ei ollut oikein mihinkään. Hermot oli kireällä eikä jaksamista ollut oikein mihinkään. Joten kun sitten yhtenä tavallisena kouluaamuna missasin Torissa olleen Deja Vun, se oli maailmanloppu. Mulle nuket symbolisoi aina paljon isompia asioita ja lataan niihin paljon toivoa ja odotuksia. Sen nuken missaaminen tuntui suunnilleen siltä, etten ansaitse elää. Mun tunneskaala toimii just näin kaikkein tärkeimpien nukkejen kohdalla.

Taisin huutaa ihan joka somereiässä, että hitto kun voi ihmistä rassata yhden nuken missaaminen. Uhh D: (Eikä muuten ollut kovin kehittävää toimintaa se... Taisin esittää mielipiteeni aika aggressiivisesti) Siinäpä sitten jonkin ajan päästä FB:stä löytyi ranskalaiselta myyjältä Deja Vu. Mikäs neuvoksi, kun mulla ei vielä silloin ollut Paypalia ja ulkomailta tilaaminen ei viel ollut muutenkaan oikein mahdollista. Onneksi ihana Roni halusi auttaa ja hoiti Paypal-asioinnin, minä sit itse taiteilin kaiken muun :'> Proud of myself vaikka pakkoajatusten takia olikin ihan helvetillistä se odotteluosuus D: Näistä ajoista on kehitytty!

Mercury sitten saapui iloisesti kotiin ja kävinkin pojun hakemassa heti palattuani synttärireissultani! Nukesta tuli syntymäpäivälahja itselleni, juuri kuten olin toivonutkin 💛 Siitä alkoi kans toivo pikkuhiljaa nousta. Mercury on aina nukkena symboloinut mulle uutta alkua ja sitä, ettei kannata luovuttaa kerralla. Nukkeasiat muutenkin aina todistaa mulle sen, että asioiden kuuluu mennä tietyllä tavalla. Maailma todellakin on mun puolella after all :(


Mariel (Taeyang Sol) - 24.12.2019

Mercurysta on hyvä vetää aasinsilta suoraan Marieliin, toiseen tuona keväänä olennaiseen poikaan. Marielin hahmostahan tosiaan kirjoitin juuri tuolloin keväällä. Mielenterveys reistaili edelleen, mutta Marielin aurinkoisuus ja kevään tulo alkoivat jo vähän parantaa oloa. Ja tosiaan, kuten sanoin, Mercuryn saannin jälkeen alkoi hiljalleen nähdä valoa.

Mutta Mariel. Sen hahmon ansiosta selvisin keväästä, paskasta parisuhteesta ja tbh ihan kaikesta sinä keväänä ja kesänä. Tää poika näytti mulle kauniin puolen maailmasta, ja aloin hiljalleen itsekin uskoa et kyl mä tuosta vielä nousen. Oon itkeny Marielin sylissä ja kattelut sen kanssa aurinkoja... <3 MUTTA ajatustakaan hahmon nukettamisesta ei vielä ollut.

Tulin nähneeksi yhden todella kauniin Solin instagramissa. Siitä syntyi ajatus: entäs, jos hommaisin rakkaan Märpän myös nukkemuodossa? Solhan oli ihan ilmetty Mariel! En ollut aiemmin edes kiinnittänyt huomiota koko nukkeen, mutta Märpän myötä sit kehitin siitä haavenuken itselleni. Suunnitelmaani kuului, että saisin sen mun "Olen nukkeillut puolet elämästäni" -nukkeiluanniversaryksi kotiin. Jaaa siitä sit metsästämään!

Mun piti ostaa Sol eräältä nukkeilijalta ennen joulua. Varasin sitä pari kuukautta (koska mun rahatilanne oli tosi huono sillon kesällä), mutta kävikin sitten niin, ettei se myyjä halunnutkaan luopua nukestaan. Valid, ei siinä mitään, mutta voin sanoa että kyllä suututti :'D Oma vikani, kun varasin niin kauan että ehti myyjän mieli muuttua.

Onni onnettomuudessa oli Oona, joka oli jo aiemmin kysellyt että haluisinko Solin, hänen kaverilla olisi. Minähän ei tietty kehdannut perua kauppoja aiemman kanssa kun kerta varailin niin kauan D: No, kun nukkeoharit tapahtuivat, menin sit heti ynisemään Oonalle että oiskos sitä Solia vielä :''D Ja oli!! Siinä minun Märbs <3 Poju tuli kuin tulikin juuri jouluksi. Olin ja olen niin onnellinen! Taas asiat menivät kuin menivätkin toivotulla tavalla 💛 Marielia on kyllä silitelty tän elämän aikana paljon x) Ja iso kiitos menee kyllä myös mun official nukkediilerille eli Oonalle!


Faith (Pullip Kirakishou 2007) - 30.3.2020

Faithin stoori on kyllä myös aikamoinen :'D Kirakishousta haaveileminen ei ole ollut mun kohdallani ihan niin selkeää ja intensiivistä alusta saakka (kuten esim. Shinkun kanssa oli). Enemmänkin ehkä kielsin itseäni aluksi haaveilemasta nukesta, josta pyydettiin niin törkeitä summia jo silloin kun aloitin nukkeilemaan. Se oli mulle sellainen hiljainen unelma, josta ajattelin, että sitten jos ikinä pääsen ylioppilaaksi, repäisen sen, koska kukaan ei voi enää estää mua metsästämästä sitä Suomen ulkopuolelta. (Tosi oudon spesifi suunnitelma for real, kuvaa hyvin mun ajatuksenkulkua)

Sitten, kun alkoi Deja Vun jälkeen olla akuuteimmat unelmat kotona, mun pääkoppa oli että hei muistatkos mitä lupasit itsellesi yo-lahjaksi. Kavereille ja tutuille alkoi ilmestyä Kiroja, joten siinä minä sitten tuijottelin niitä ja tuumin, että nyt pitäs oikeasti saada itsellekin D: Alkuperäinen suunnitelma oli etsiä isolla budjetilla sitten yo-juhlien jälkeen oma Kira, mutta universumi puuttui peliin ja tiputti mun eteen Kirakishoun Suomessa. Tää oli kyllä hauska, koska muistan seuranneeni kyseistä ihmistä aikanaan juuri sen vuoksi, että hällä oli Kirakishou :'D Köh.

Varailin nukkea muutaman viikon (jos nyt oikein muistan), koska rahatilanne. Kävi ihan mieletön tuuri, että pystyin varaamaan ja että ehdin ekana myyjällä viestiä laittamaan. Tän nuken saaminen tuntui ja tuntuu mulle edelleen ihan mielettömältä, vähän kuin oisin jotain harhakuvaa ihastelemassa. Muistan kommentoineeni jotain siihen suntaan, että jos uneksin, älkää herättäkö mua. Tää tuntu niin suurelta ja ihmeelliseltä. En aina edelleenkään tajua, että mulla ihan oikeasti on oma Kirakishou.


Kunniamaininta:

The nelikko 5.8.2020

Eli Taeyangit Natsume ja Another King sekä Pullipit Suiseiseki ja Another Queen! En suinkaan hommannut kaikkia kerralla, vaan vähän ripotellen. Koko kvartetin diilasi jälleen Oona. Mun ainoa missio kesälle oli löytää Another Queen, mutta löytyi sit vähän muutakin :'D Ihanimmat ikinä. Tää oli kenties mulle rakkaimpia nukkemuistoja koskaan, oon monesti miettiny et en oo varmaan ikinä ollu niin puhtaan ja aidon onnellinen kuin silloin, kun noi neljä tuli kotiin.

* * *

Kiitos lukemisesta! Katsotaan, millaisia ihmeellisiä ja hienoja saapumistarinoita tässä ehtii vielä tulevaisuudessa tulla <3

2 kommenttia:

  1. Voi tää postaus oli aivan äluýttömän kaunista ja ihanaa luettavaa!
    Jotenkin jopa pelottavaa kuulla, miten nuken menetys voi vaikuttaa, onneksi Mercury ja muut tärkeät haaveet ovat kuitenkin kotiutuneet sun kätösiin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa aivan ihana kuulla, isot kiitokset <3 Olin tuolloin tosi huonossa tilanteessa elämässä, joten nukkejututkin sitten otti tosi koville. Haaveet ovat mulle tärkeitä, ja onneksi olen niitä toteuttanut! Kiitoksia kovasti kommentoinnista <3

      Poista