picfic; Our secret

heipähei kaikille ~

 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

 

Tämä pikku eliö jaksaa taas syntyä uudelleen nukkeilun ihmeelliseen maailmaan. Omat nuket ei innosta niin paljon kun ne voisi innostaa, mutta kuvatarinani alkaa taas kiinnostaa minua itseänikin. Tai ainakin sen kuvaaminen, muokkaaminen taas on yhtä tuskaa. :D Mutta se nyt on aina. 유___유

 

No mutta. ~

Tässä sitten tämä tänään kuvailemani tarina. :---) Toivottavasti teille kelpaa.

 

Ja kommentoinnista sen verran, että ois makeeta saada 10 kommenttia :) Pidän toki niistä "Upeaa, jatka pian !" -kommenteista mutta haluaisin kilometrikommenttejakin pitkästä aikaa. No, en valita koska en saa kuitenkaan YHTÄÄN kommenttia BD

 

~ Our secret

 

Hei, sinä.

Oletko koskaan kuullut mielikuvitusolennoista ?

 

No, olet varmasti. Kenties sinulla on joskus ollutkin sellainen ~?

Mutta oletko koskaan miettinyt, mistä ne oikein tulevat ... ?

 

Minäpä kerron.~

On olemassa eräs paikka Taivaassa, jonne säilötään tyhjiä ruumiita. Niiden sielut ovat lentäneet kauan sitten jonnekin muualle, uuteen kotiin.

Nämä ruumiit kerätään talteen.

 

Ne säilötään uutta tarkoitusta varten.

Arvaatko jo, mitä ? ~

Kyllä.

Kun sinä keksit mielikuvitusolennon, Taivaassa yhdelle niistä ruumiista täytetään sinun mielikuvitusolentosi piirteet. Se saa myös haluamansa ulkomuodon.

Mielikuvitusolentosi on täten valmis.~

Se voi matkata kohti Maata, kohti uutta kotia ~

 

Mutta... mitä niille käy, kun niiden omistajat hylkäävät ne ?

Sitä sinä et saa tietää ihan vielä ~

 

~~~~~~

 

Grell: .... sinulla oli siis jotain asiaa minulle ?

Sumi: *hieman ahdistunut* J-juu.. Tämä saattaa kuulostaa vähän oudolta näin yhtäkkiä, mutta..

Sumi: ... uskotko sinä mielikuvitusolentoihin, Mitsu ? ~

Grell: "Mitsu". Se kuulostaa aina yhtä oudolta, vaikka olen ollut täällä jo pari kuukautta.

Mielikuvitusolentoihinko ? Kyllä... kai.

En tietenkään voi kertoa hänelle tietäväni niistä. Muuten hän saisi tietää kuka oikeasti olen.

Sumi: Sinä taidat valehdella. *hymähdys* Vaikka ei se ihme ole. Etkö kehtaa myöntää sitä ?

Grell: Fiksumpi kuin luulin.

Grell: E-ei, ei se sitä ole. Kehtaan myöntää. Uskon niihin. Okei ? ^^"

Hitto kun tuo on tarkka. Pitää olla varovainen, se voi vaikka hoksatakin että olen käynyt Taivaassa ja nähnyt mielikuvitusolentoja omin silmin.

Sumi: *koskettaa varovasti Grellin hiuksia* Miksi katsot poispäin ? Salailetko sinä jotakin, Mitsu ~?

Grell: En ! P-päästä nyt vain irti minusta. Sitä paitsi...

Grell: ... sinulla tässä on vähiten varaa puhua salailusta. *tuhahdus* Et edes "tiedä" mistä olet tullut, ja miten olet päätynyt tänne. Niin varmaan.

Grell: Luuletko, että sinua uskotaan ?

Sumi: *irroittaa kätensä*

Niin. Tosiaan. Minäkään en uskoisi selityksiäni. Mistä olen tullut, miten olen tänne päätynyt... ? Olisin huomattavasti uskottavampi jos edes tietäisin..

Pitkä taival, jonka tänne kuljin... jonka olen silti unohtanut...

Mistä minä todella tänne päädyinkään ... ?

Grell: .. Sumi. Saanko minä vuorostani kysyä sinulta jotakin ?

Sumi: ... *hiljaisuus*

Grell: ^^" No, kysyn silti. Tämä on sitten aika suora kysymys, mutta.. oletko sinä sellainen mielikuvitusolento, joista puhut kaiken aikaa ?

Sumi: *miettii hiljaa* ... olen.

Sumi: En ole varma siitä itsekään. Minä en kykene muistamaan mitään. Luulin hetki sitten olevani Sumi. Mutta sitten näin Riman ja --- Ai niin. Sinä et tiedäkään kuka hän on. No, joka tapauksessa, näin muistikuvan jostakin menneestä. Ja tajusin, etten olekaan Sumi.

Tunsin, että olet oikea henkilö jolle avautua tästä. Eihän tämä haittaa sinua ?

Grell: *laskeutuu alas* Ei, avaudu vain. Kyllä minä kuuntelen.

Sumi, yritä muistaa jotakin. Edes jotakin pientä. Kuka on ollut omistajasi ?

Sumi: Omistajani ? Tosiaan. Hän taitaa tietää aika paljon mielikuvitusolennoista. Epäilyttävän paljon.
Mitsu. Voisitko kutsua minua Liliaksi ? Minusta .. minusta tuntuu että se on ollut nimeni aiemmin.

 Grell: Selvä on, Lilia.
Lilia: *nimensä kuultuaan mielessä heräsi jonkinlainen muistikuva*

~~~~

 

 

 

 ~~~~

Grell: Hm ? Sinä taidat muistaa jotakin ?
Lilia: .. jep. En mitään tärkeää, mutta jotain kuitenkin. Muuten. Ethän kerro tästä muille ? Pidetään tämä vain meidän salaisuutena, hm ?

Grell: Tottakai. *ojentaa kätensä*

Grell: Lupaan olla kertomatta tätä eteenpäin ~
Lilia: *huokaisee helpotuksesta* ... kiitos.

Lilia: ... mutta oli minulla toinenkin asia. Oikeastaan kysymys.
Tuota ...


~~~~

yeah, ohi on.
pahoittelen sekavuutta.

xoxo; Miku
<3