torstai 4. elokuuta 2016

Finally

 
Heips kaikille lukijoille! ^^
Tällä kertaa en ole täällä kummankaan tarinan tai edes shootin vuoksi. Olen tietokoneen äärellä raapustamassa postausta aivan muusta syystä.

 
I've been waiting for you
 
Syyn näette tässä. Nukkeja on tupsahdellut tässä edellisen vuoden aikana melko erittäin tiuhaan tahtiin, enkä ole vaivautunut mitään suuria esittelypostauksia tekemään, koska tällä nukkemäärällä se olisi ollut hivenen työlästä. (Eli toisin sanoen olen vain ollut laiska ja perustellut kaiken sillä, että kuvatarinassa tutustutte kumminkin :'D) Tänään kuitenkin tapahtui jotakin sellaista, josta olen valmis kirjoittamaan vaikka romaanin.
 
Ihan nukkeiluni alusta minulle on ollut aina selvää, mikä nukkemalli on minulle se ehdottomasti suurin grail. Rozen Maiden Shinku (2007) on aina ollut juuri se nukke, joka on esittäytynyt täydellisimpänä ja se on sitä vielä tänäkin päivänä. Muita graileja minulla on/oli noin tuhat ja yksi, mutta käytännössä kaikki ehdottomasti suurimmat unelmat on nyt hankittu (yksi postissa itseasiassa; tästä kerron sitten, kun tyttö saapuu). Shinku oli viimeinen ja suurin unelma.
 
Jos minulle olisi vuosi sitten sanottu, että istuisin tässä nyt kirjoittamassa tätä postausta, olisin todennäköisesti alkanut vain nauraa. Tämän nuken omistaminen on jostain syystä tuntunut aina niin kaukaiselta ajatukselta, etten ole viitsinyt edes leikitellä sitä. Shinkun googlettaminenkin oli aina yhtä tuskaa, puhumattakaan siitä, mitä tapahtui, jos seuraamani nukkeilijat omistivat kyseisen nukkemallin... Tänään kokemani hetki oli nukkeiluni alusta asti minulle sellainen suuri huipentuma, jolla sain monessakin otteessa itseäni motivoitumaan nukkejen suhteen.
 
Yhdeksänvuotias, Pullip-nukkeja netistä ihaillut Sara oli päättänyt, että jos hän vielä rippijuhliensa aikaan tahtoo tämän nuken, hän sen myös saa, sillä silloin hän on siitä jo ihan tarpeeksi haaveillut. Kun vuosi 2015 vaihtui uuteen, tajusin, että voi luoja, tässä on nyt se vuosi, jolloin minun on toteutettava tämä lupaus itselleni. Raudanlujalla tahdolla mentiin, ja kas, mitäs minulla tässä on? Toivottakaa tekin tervetulleeksi nukkeperheeseeni kahdeskymmenesensimmäinen nukkeni Sade Faith!
 
 

 
PS. Kuten aina, saatte lisää tietoa hahmosta - *rumpujen pärinää* - yllätys yllätys kuvatarinasta!
 
PPS. Kamalaa laittaa tämä näin viimeiseksi, mutta kiitoksia aivan älyttömästi Lauralle/Jayalle tämän unelman mahdollistamisessa! En edes osaa kertoa, miten kiitollinen olen.
 
PPPS. En muuten omista Pullip Regeneration Pajaa enää. Tyttö muutti parhaalle ystävälleni, joten tulen vielä näkemään sitä jatkossa. Mona puolestaan tulee nuketettua uudelleen ehkä.... kolmen vuoden päästä? (Koska malli olisi Kirakishou, rip.) No jaa, ainakin minulla on kunnianhimoinen tavoite. :'D


2 kommenttia:

  1. Tää on ties kuinka mones uudesta nukesta johtuva onnittelu sulle tän kesän aikana, mutta ehdottomasti tuon stoorin jälkeen isoin! :D Onnea ihan valtavasti, voin vaan kuvitella kuinka epätodellinen tunne toi onkaan. Grail-neitisi on aivan ihana! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. *hiipii takaisin pahoittelemaan misgenderoimista*
      Grail-herrasi*

      Poista