Pohdintaa

 

Mulla on sellanen tunne, että seison muutoskohdassa - niin elämässä kuin nukkeilussakin. Olen pohtinut ihan kaikkea ja löytänyt hurjasti uusia näkökulmia, joita olen kaivannut aina. Ajattelin, että olisi hyvä hetki laittaa nukkepohdintoja tänne vähän ylös tässä vaiheessa. (Tässä ohessa viikonlopun kuvia.)

On hyvä aloittaa varmaan siitä tärkeimmästä: mulla on hyvä olo tässä harrastuksessa. Don't get me wrong, ei mulla ole nukkeilun suhteen mitenkään erityisen huono olo ollut vähään aikaan, mutta tämä hyvä olo on nyt aivan erilaista. Tuntuu, kuin olisin puhjennut kukkaan. En osaa tarkalleen sanoa, milloin se alkoi, mutta oon napannut siitä kiinni ja vaan antanut palaa.

Kajo ja Ilta oli mukana viikonloppuilemassa äidillä ja kelit kyllä koetteli :'D

Tää hyvä olo on seurausta isommista tajuamisista, joita oon ylipäätään tehnyt. Mä olen alkanut nauttia luovista harrastuksistani ihan eri intensiteetillä. Olen aina tehnyt asioita etupäässä itseni takia, mutta nyt oon vahvistanut sitä ajatusta entisestään. Olen panostanut kuviin ihan eri tavalla kuin aiemmin. Se onnistumisen tunne, joka siitä on seurannut, on ihan mieletön. On mahtavaa huomata konkreettista kehitystä. Sellanen jatkuva kehittymisen tarve/pakko on musta kammottava konsepti, aina ei tarvitse luoda mitään maagista ja hienoa, mutta on silti kiva huomata, että oikeasti tykkään niistä kuvista, joita julkaisen. Mulla on tosi kiva olo siitä, että saan vihdoin otettua sellaisia kuvia, joiden ottamisesta oon haaveillut vuosia. Pikkuhiljaa mennään enemmän sitä kohti, mitä oikeasti toivon ja haluan tältä harrastukselta.

Metsä on ihmisen paras paikka <3

Tässä kuussa kaikista kuvista tuppaa tuleen tosi rakeisia D: Äh

Lokakuu oli jotenkin käänteentekevä kuukausi. Oli ihan mahtavaa nähdä, miten porukka alkoi kuoriutua koloistaan ja ottaa Halloween-kuvia, innostuin siitä ihan valtavasti! Mua aina inspaa kauheesti muiden into ja kuvat, joten loppukuu kyllä nostatti nukkeintoa paljon.

Myös toverien tuki on ollut ihan korvaamatonta! Nukkeinspiä vaan vyöryää, kun pääsee purkaan näitä asioita muille <3 Niin paljon haleja mun muruille, ootte tärkeitä!

Iltan asu on Gyrolarppaus <33 Vähä ois hinku saada se asu tassuihini

Rakastan tätä harrastusta ihan täydellä sydämellä. Mä en puhtaasti tietäisi, kuka oisin, jos en olisi aloittanut nukkeilua 9-vuotiaana. Oon sanonut sata kertaa, että tää harrastus on mulle kaikki kaikessa, mutta tuntuu, että tää vuosi on vaan vahvistanut mun suhdetta nukkeiluun entisestään. Oon kehittyny ihmisenä kauheesti (tai no, oppinut prosessoimaan omia tunteitani ja ajatusmallejani), mikä on tehnyt tästä harrastuksesta entistäkin mielekkäämmän!

"You're the only one who calms me"

Vähänki viel herkempiä asetelmia niin nää brouskit on kohta romanttisemman näkösiä ku Kajo ja Aamu D: Öää heitän nää johki terapiaan iha just, Iltan varsinkin!

Mitenkäs nukkesuunnitelmat? No tuota, joulunukke mulla on jo kaapissa odottelemassa, osa siitä jo tietääkin. Lisäksi odotan kahta Make it own -Taeyangia saapuvaksi, vähän alkaa hermostuttaa jo tässä vaiheessa, mutta luotan että ne nyt sieltä joskus tuliskin. Haluaisin jo ihan kamalasti päästä kokeilemaan onneani niiden kustomoinnin kanssa, mutta no, ei voi muuta kuin pitää peukkuja, että ne joskus tulis kotiin. Ne on mun ykkösjuttu nyt :(

Oon nyt aatellut, että pieni nukkehankintatauko näiden kaikkien jälkeen tekis hyvää. Toki mulla on muutama sellainen malli, jotka haluan ehdottomasti hetkenä minä hyvänsä, mutta niitä ei ole useaa. Hide, Ririko, Hitsugi ja Ruka taitaa olla päällimmäiset. Pyörittelen myös yhä ajatusta uudesta PG:stä, mutta oon saanut tätäkin hillittyä tuijottelemalla Ronyaa. On tavallaan vapauttava tunne, että mulla ei ole juuri nyt mitään miljoonaa nukkesuunnitelmaa tai varsinkaan pakkohankintaa listalla. Vaatteita haluaisin hemmetisti enemmän mun nukeille, mutta ongelma on atm siinä, etten meina löytää mistään sellasia vaatteita, jotka kävis mun Taeille. Niillä on aina huutava vaatepula. Haluisin Pullipeillekin enemmän sellasta ajattoman näköistä fantasiavaatetta, mut tota... mistä ihmeestä :'D Vinkkejä saa heittää jos tiiätte

Haaveilisin tässä vähän siitä, että saisin talven aikana käsikirjoitettua seuraavan kuvatarinan (Metsän kuiskaus) siihen pisteeseen, että sen voisi kuvata ensi kesänä. Tän suhteen aattelin ottaa niin rennosti kuin mahdollista, en pakota itseäni yhtään mihinkään, mitä en jaksa tai halua. Se olisi kuitenkin kivaa, joten fiiliksen mukaan voisin lähteä sitä kasaamaan kokoon. Mulla on kauhea ikävä kuvatarinointia nyt, kun oon taas päässyt sen makuun! Se on niin kivan erilaista kuin mun proosaprojektit. Oon jo luonut tiedoston metsätarinan suunnitelmille ja mul on jo joitan kohtauksiakin mietittynä.

Tällä kertaa aion muuten suunnitella kunnolla enkä vaa yolottaa niinku jumalattarien kanssa, oop-

Ilta on ihanin :(

Kajo ryösti miehensä takin viikonlopuks c: Ei Aamu kylmästä piittaa, varmasti ilomielin anto takkinsa

Mulla on kans edelleen varmaan kymmenettä vuotta, huoh suunnitelmissa hommata uus kamera. Se menee kyllä ensvuoteen, mutta silti. Mun tekee mieli panostaa kuviin ihan eri tavalla kuin aiemmin, ja koitan kovin pitää tästä kiinni.

Mun kuvaideat näin marraskuussa on vähän niin ja näin :'D Valoa ei riitä, kelejä ei riitä, aikaa ei riitä, joten katotaan nyt miten tässä käy. Marraskuu ja huhtikuu on mulle yleensä aina sellasia kuukausia, jolloin en saa melkein mitään kuvia otetuks, kun ympäristö ei juuri inspiroi. Ei mulla ois paineita kuvia ottaa, mutta kuvaaminen ja nuket on ihan suorassa yhteydessä mun jaksamiseen ja stressinhallintaan. Arki ei pelaa yhtä hyvin, jos mulla ei ole aikaa käydä kuvaamassa. Mutta, we shall see! En aio paineistua tästäkään kyllä yhtään.

Ootan joulua itse asiassa innolla <3 Mulla on joulunukke tulossa ja kovin toivoisin saavani viel yhen toisenkin :( Mut saapi nähdä miten käy

Mutta joo, tällaista tänne! Niin ihanaa voida kerrankin postata iloisia uutisia ♥ Kiitos lukijoille!