Sara ei osaa

Moikkamoi!

 Lupasin kuvata kuvatarinalle jatkoa tänä viikonloppuna, joten kävin (huonossa valaistuksessa) kuvaamassa noin yhdeksältä eilen tällaisen. ^^; Muokkaukset ja juoni ovat vähän mitä ovat, mutta tyydyn tähän. Tärkeintä että saadaan tarina kunnolla käyntiin B'3
Älkää muuten kiinnittäkö huomiota siihen että Hinata on mystisesti vaihtanut vaatteita... :D

Ainiin, ja kiitosta vielä ihanista kommenteistanne. ~

picfic; Kohtaaminen
[ beautiful nightmare episode 3 ]
 

Tsukiko: *katsoo hämillään vierasta tyttöä* Kuka sinä olet?

 



 

?: *loukkaantunut ilme* Etkö tosiaan tunnista minua? Minähän ihan loukkaannun. *sarkastinen naurahdus*

 



 

Tsukiko: *pudistaa päätään* Ei, minä en tunne sinua. Voisitko nyt vastata kysymykseeni?

 



 

?: *sipaisee hiuksiaan* Minä kun erehdyin jo luulemaan, että sinä tunnistaisit minut heti. Mehän olemme kokeneet niin paljon yhdessä.~ *naurahdus* Etkö muka muista, kun karkasimme yhdessä kaupungille? Tai se kerta, kun poltit ruokamme pohjaan ja minä otin syyt niskoilleni?

Etkö sinä tosiaan muista omaa siskoasi?

 



 

Tsukiko: *vapisee* Mitä hemmettiä...?

 

 

Tsukiko: *lähestyy tyttöä* A-Ami ---! Se todella olet sinä...

 



 

?: *pysäyttää Tsukikon* Ja mitähän sinä luulet tekeväsi?

 

Tsukiko: ?!

 



 

Tsukiko: *perääntyy* Mitä ihmettä...?

Et sinä voi olla Ami. Kertomasi tarinat pitivät kyllä paikkaansa, mutta.. mutta Ami on ystävällinen. Hän olisi kyllä --

 

Hinata: Mitä täällä oikein tapahtuu? Kuka tuo tyyppi on, ja miksi hän esittää Tsukikon siskoa?

 

 

?: *pilkallista naurua* Hän olisi kyllä mitä? Tullut halaamaan sinua ja kertomaan, miksei ole pitänyt moneen vuoteen yhteyttä? Ehei, siskoseni, sinä olet väärässä.~

Minä todella olen sinun siskosi. Mutten tullut tänne tervehtimään sinua. *hymy*

 

 

Hinata: *katsoo tyttöä suoraan silmiin* Tämä alkaa jo käydä hermoilleni. Jos kerran et tullut tervehtimään Tsukikoa, niin mitä sitten edes teet täällä? Tsukikolla on ollut mieletön ikävä sinua! Tajuatko miten paljon loukkaat häntä käyttäytymällä noin ylimielisesti häntä kohtaan?

 



 

?: *katsoo Hinataa naurahtaen* Suloista, että puolustat ystävääsi, mutta siitä ei ole nyt hyötyä.

Kysyit, mitä teen täällä. Mitäköhän, hm?

 

 

 

?: Minä olen täällä tappaakseni viimeisenkin sukulaiseni. ~

 



 

Hinata: *vapisee* Et ole tosissasi. Oletko sinä ihan sekaisin?

Sinähän et tee Tsukikolle yhtään mitään!

 



 

?: Oi, en ole lainkaan sekaisin ~ Minulla vain on henkilökohtaisia kaunoja pikku Tsukikollesi.

Älä yritä leikkiä sankaritarta, blondi. Sinä olet tiellämme.

 



 

?: *taputtaa käsiään* Jos et pahastu, siirrän sinut hetkeksi pois tieltä ~

 



 

Hinata: *nousee yllättäen ilmaan* Hei! Mitä sinä teet minulle?!

 

?: Älä huoli, ei mitään vaarallista. *naurua*

 

 

Hinata: *nousee ylemmäs* Ei! Laske minut alas, nyt heti!

 

~~~~~~

 



 

Tsukiko: *hätääntynyt* Ami - laske hänet alas, nyt heti! Minuthan sinä haluat?

 



 

?: "Ami"? Minä en ole käyttänyt sitä nimeä pitkiin aikoihin. Se nimi muistuttaa minua perheestäni, enkä minä todellakaan halua muistaa teistä saastoista mitään. Nimeni on nykyään Celiné.~

Mutta kyllä, olet oikeassa - sinut minä haluan. Olet viimeinen elossa oleva perheenjäsen.

 



 

Tsukiko: *katsoo Celinéä järkyttyneenä* Miksi... miksi? Minä haluan tietää, miksi sinä teet kaiken tämän. Luulin, että sinä olit tullut tänne tapaamaan minua. Olin näemmä väärässä...

Ami. Ole kiltti ja kerro minulle kaikki. Miksi sinä haluat tappaa minut? Mistä sinä kannat kaunaa?

 



 

Celiné: Älä kutsu minua tuolla nimellä!

 

Tsukiko: *empien* Um... Celiné, kerro minulle kaikki. *huokaus* Oliko nyt parempi?

 

Celiné: *naurua* Hyvä on. Minä kerron sinulle kaiken. Oletko valmis?

 

Tsukiko: Olen.

 

 

Tsukiko: *lysähtää yhtäkkiä polvilleen* Mitä sinä teet?!

 

Celiné: Sinähän halusit tietää, etkö vain? Se vaatii pienen uhrauksen. *hymy*

 



 

Tsukiko: *menettää tajuntansa*

 

Celiné: Unohdin varmaan kertoa, etten voi kertoa mitään täällä. Sinä saat kokea pienen seikkailun. Saat sukeltaa uneen. *hymy* Sinun harmiksesi tämä ei ole tavallinen uni. Tämä on painajainen.~ *kylmää naurua*

 

~~~~~~~~

 

 

Tsukiko: *herää keskeltä pimeyttä* Missä minä olen...?

 

~~~~~~~~

 

Ughghhh. Sössin tämän juonen pahemman kerran. Kaikki tapahtuu ihan liian nopeasti, toivottavasti edes joku tajusi jotakin. Lupaan että ensi osassa selviää vähän enemmän Celinén omituisista motiiveista ja siitä, mihin ihmeeseen Tsukiko on päätynyt.