Round and round like a carousel

Moikka kaikille! ^-^
Sen enempää selittelemättä voisimme käydä uuden osan pariin. Tästä osasta minulla ei ole oikeastaan ole muuta huomautettavaa, kuin että kaikki mustavalkoiset kohdat ovat Lilian näkemiä katkelmia.

picfic; Sanaakaan sanomatta

 

 

Äänenne on vain melua korvissani. Ne täytyy vaimentaa iäksi.

 

 

Minun täytyy päästää teidät kaikki hengistänne.

Nyt heti. Se ei voi odottaa.

 

Tappaa. Minun täytyy, minun on pakko. Minä haluan.

 

 

Minä? Mutta eihän... eihän tämä ole minä.

 

~ ~ ~

 

 

On kulunut jo yli viikko siitä, kun löysin hänet kävellessäni ulkona. Avalonin ja minun väliset erimielisyydet unohtuivat oitis, kun toin tytön sisälle.

 

Tyttöön liittyy vain pieni ongelma. Hän ei ole sanonut koko aikana mitään muuta kuin oletettavasti nimensä, "El".

 

 

Avalon: Sinulleko on okei, että hän jää?

 

Lilia: Tietenkin on. *naurahdus* Vaikkei El sanoisi ikinä sanaakaan, hän on silti jo sopeutunut hyvin seuraamme. Eikö muka sinusta?

 

 

Avalon: *katselee nurmikolla makaavaa tyttöä* No, siitä voimme olla montaa mieltä. *tuhahdus* Ja kaiken lisäksi menit vielä pukemaan hänet noihin kummallisiin vaatteisiin.

 

Lilia: Ne ovat suloiset! Eikä hän vastustellut.

 

Avalon: Ei tietenkään, ja sinä käytit hyväksesi hänen puhumattomuuttaan.

 

 

Avalon: *sipaisee hiukset pois kasvoilta* Minusta meidän ei pitäisi suhtautua tähän näin kevytmielisesti. On liiankin outo sattuma, että keskuuteemme ilmestyy vieras, hiljainen tyttö ja sinun päätäsi alkaa särkeä. *hiljentää ääntään* Sinuna en luottaisi häneen noin helposti.

 

 

Lilia: *huvittunut naurahdus* Hmph, sinä vaan tahdot uskoa kaikista pahaa! Ja päänsärky on sitä paitsi jo lakannut.

Ainakin melkein.

 

Avalon: Joo, joo. Mutta eikö tämä sinusta ole kummallista? Ei tyttöjä ihan joka päivä löydy takapihalta!

 

 

Lilia: Pöh, ei tässä mitään kummallista ole, sinä vain olet pessimisti. *naurua* Niin kuin Elistä olisi meille mitään harmia, hänhän on niin suloinenkin!

 

Avalon: ... idiootti.

 

Edriel: *kuuntelee* Ihminen tosiaan on yksinkertainen olento. Pelkästään viattomat hymyt ja kohtuuttoman ison nallepipon pitäminenkö saa minut näyttämään tuon tytön silmissä suloiselta? *virnistys* Tämähän on paljon viihdyttävämpää kuin ajattelin!

 

 

Lilia: Pata kattilaa soimaa!

 

Avalon: *huokaisu* Lilia, oikeasti. Et nyt jaksaisi. Minä yritän tosissani keskustella tästä tilanteesta!

 

Edriel: *nousee ylös* Nuohan riitelevätkin ihan kuin vanha aviopari. Luulevatko he tosissaan, etten kuule tai ymmärrä heidän keskustelevan minusta? Puhumattomuuteni ei ole tae siitä, ettenkö omistaisi aivoja saati osaisi käyttää niitä. *naurahdus*

 

 

Edriel: *pyörittelee pipon narua* Näinköhän saan vielä toisenkin heistä luottamaan itseeni sanomatta sanaakaan, hmm?

 

 

Lilia: Äh, annetaan vain koko jutun olla. *huokaisu* Jos Elistä koituu ongelmia, eiköhän se tule ilmi sitten ajan kanssa.

 

Avalon: Sinua ei kyllä saa suhtautumaan varautuvasti mihinkään. *naurahdus* Okei, okei, annetaan olla.

 

Lilia: *hymy* Hyvä tyttö. Muuten, Elistä puheenollen, mihin se tyttö ehti jo mennä?

 

 

Edriel: *kääntyy* Sokeakin vielä.

 

Avalon: Sinun takanasi, jos et sattunut huomaamaan.

 

 

Lilia: Aa, siinähän sinä olet! *lyö kätensä yhteen* Mennäänkö jo sisälle, hmm? *ystävällinen hymy*

 

Edriel: *nyökkäys*

 

 

Avalon: Tässä on jotain mätää, minä tiedän sen. Lilia kohtelisi noin aivan ketä tahansa, enkä minä aio päästää tuota tyttöä hänen lähelleen. Vai onko Lilia muka oikeassa - olenko minä vain pessimisti, enkä halua uskoa mitään hyvää kenestäkään, joka on hänen lähellään?

 

~ ~ ~

 

Lilia: *kuiskaa* Ja missä vaiheessa El otti hattunsa pois? Minulta meni siihen omaisuus! ;-;

 

Avalon: *tuhahdus* Omaisuus? Omistatko sinä sellaistakin? En tiennytkään.

 

Lilia: Äläs nyt, minä -- *tuntee kipua päässä* !!

 



 

Tappaa.

 



 

Lilia: *lysähtää polvilleen pidellen päätään* Ei, ei taas!

 

Avalon: Lilia! M-mikä sinulle tuli?

 

Lilia: Pysy kauempana!

 



 

 Lilia: Minä... minun pääni. Se alkoi taas.
Minun on tapettava. *vauhko katse*

 

 

Edriel: Typeriä, hyväuskoisia ja näemmä vielä hitaitakin. *nojaa seinään* Pitäisivät hieman vauhtia, minullehan ehtii tulla nälkä. *virnistys*

 

 

~ ~ ~