Sulin näille ~ ;A; ♥

Tangkou Loli

Tangkou England

???

Tangkou Vampire

Tangkou Aussie

Ihania ... ! <3 Vähän Pullipin tapaisia nukkeja. Kiitoksia mihotolle joka laittoi postauksen Lolista blogiinsa. Ilman sinua en olisi koskaan saanut tietää näistä!~

Erityisesti toi England ja Loli murtautuivat sydämeeni, mutta Vampirelle keksin hahmon ihan heti kun hänet näin...~

Ainakin England tulee jossain kohtaa asumaan meillä, ihan varmasti ! Pitää vaan ottaa selvää, mistä näitä tilataan...

xoxo : miku - chan

♥



KT: My heart is broken... episode 4 ! (tärkeä!)

Vihdoinkin jaksoin laittaa tämän, kuvatarinan, joka on tulevien tarinoiden kannalta hyyvin tärkeä... koittakaa jaksaa lukea~

"Mikään ei ole koskaan tuntunut niin pahalta - enkä usko, että mikään tulee koskaan tuntumaankaan."

xxx

En ole ehkä koskaan elämäni aikana katunut mitään niin paljon kuin sitä. Omatuntoani kolkuttaa vieläkin se, etten kertonut sitä vielä, kun olisin voinut tehdä sen satuttamatta häntä.

Hinata : *leikkii hieman poissaolevasti Riman kanssa poneilla* Rima hei, voitaisiinko kohta mennä kotiin? Täällä on tyl-... siis ihan kivaa, mutta minulla on nälkä. *köhköh*

Tein sen ehkä hieman liian nopeasti. Se on myös asia, joka jäi vaivaamaan minua...

Rima : Tuota, Hinata ...

Hinata : ? *pistää merkille sen, ettei Rima kutsunut systeriksi*

Rima : En oikeastaan tullut tänne leikkimään poneilla. Minun pitäisi kertoa sinulle eräs asia. Se saattaa saada sinut hyvin surulliseksi.

Hinata : *epäillen* Rima, etkai... etkai ole alkanut polttaa tupakkaa ? Ethän, Rima?

Rima : en...

Se hetki piirtyy mieleeni yhä uudelleen ja uudelleen. Alan täristä jo pelkästä muistelustakin.

Rima : *nousee seisomaan* Hinata, minä... en ole sinun siskosi.

Rima : Olen enkeli, joka on lähetetty Maahan suojelemaan sinua, Hinata. Nyt tehtäväni on saatettu päätökseen. Sinulla on nyt Luna minun tilallani. Hän suojelee sinua kyllä, älä huoli~

Hinata : *tiputtaa poninsa*

Hinata : Rima, älä pelleile tuollaisella jutulla ! Ei ole yhtään hauskaa ! Olet ihan normaali tyttö ja minun siskoni. Enkeleitä tuskin edes on... ja jos olisikin, niin kyllä ne olisivat minua auttaneet jo monta kertaa. Esimerkiksi silloin, kun oli se Takumi-juttu... *häpeällisenä*

Olin hieman yllättynyt ja vihainen silloin. Ne sanat vain tulivat suustani, automaattisesti.

Rima : Miten... miten voit sanoa noin ? Olen aina auttanut sinua, koko sinun elämäsi ajan. Et vain tiedä sitä. En taida merkitä sinulle yhtään mitään. Olen vain kaikki päivät skeittaamassa tai Tsukikon ja Grellin luona. Et koskaan ole kanssani! Ja etkö muista, kuka sinut auttoi pääsemään yli Takumista? Ja kaikista muista ? Et vain huomaa niitä pieniä tekoja. Etkä koskaan tule huomaamaankaan.

Hinata : Pyh. Minä en usko sinua ! Olet aina auttanut minua, mutta tuo on jo typerää. Ei kukaan voi olla enkeli!

Luna: *kipuaa Hinatan syliin* Emäntä, tuo on totta. Minut lähetettiin samasta paikasta, kuin Rima~ Hän on enkeli yhtä hyvin kuin minä Shugo Chara.

Nousin pystyyn. En olisi halunnut erota minulle kaikkein rakkaimmasta henkilöstä riidan merkeissä. Olin kuitenkin itse aiheuttanut kaiken, ja minä toivon, että olisin voinut sovittaa sen kaiken jotenkin.

Rima : Niin, se on totta.

Hinata : Ei, ei... ei se voi olla. Nyt te olette keksineet minulle jonkun jäynän. En usko teitä!

Rima : Ä-... älä sitten. Minun täytyy palata nyt takaisin kotiini. Mutta älä huoli - sinulla on kyllä sisko. Ja se sisko tarvitsee pikimmiten sinun apuasi. On vain ajan kysymys, milloin hän tulee kolkuttamaan ovellesi.

Hinata : *tajuaa, että Rima on oikeasti tosissaan* Sisko ? Milloin hän tulee ? Kerro minulle jotain hänestä. Äläkä mene. En tahdo. Minä välitän sinusta, lupaan näyttää sen sinulle, kunhan et mene pois!

Rima : Minä uskon tuon, mutten voi jäädä enää hetkeksikään. Jää hyvästi, rakas Hinata... *nielee itkunsa*

Luna : *lagaus*

Hinata : Hei! HEI! Älä mene! Tule takaisin, RIMAAH!

Hinata - jos joskus luet tämän, niin... minä todella tarkoitin sitä, mitä sanoin.

Rima : Älä huoli - minä huolehdin sinusta vastedes Taivaasta käsin. Ja minä rakastan sinua. Olet minulle tärkein ihminen maailmassa, ja tulet huomaamaan sen. Hyvästi.

Sitten minä lähdin.

He tuskin huomasivat sitä surultaan, mutta... joku tarkkaili heitä.

xxx

TO BE CONTINUED!

xxx

Toivon, että kelpasi. Olen yrittänyt parantaa kuvatarinoideni laatua sekä juonellisesti että myöskin kuvallisesti. (toi kuvallisesti tuskin ees on sana xD). Olenko onnistunut siinä? Kertokaa rehellinen mielipiteenne! ~

xoxo : miku-chan

♥



Story: Soitto kotiin~

"Joskus täytyy tehdä myös epämiellyttäviä asioita. Ne täytyy kohdata - jos niin ei tee, ne voivat tuntua yhä epämukavimmilta."

Story : Soitto kotiin ~

Tsukiko ottaa sen käteensä ja puristaa tiukasti. "Minä pystyn tähän. Minä pystyn tähän." hän hokee mielessään ja painaa vihreää luuria. Puhelin piippaa. Hän toivoo salaa, ettei kukaan vastaisi. Sitten puhelimesta kuului ääni, jota Tsukiko ei ollut kuullut pitkään aikaan. Hän empi hieman, mutta sanoi: "H-hei, äiti... Tsukiko tässä. Tahtoisin puhua Temarin kanssa. Käykö se ?" Kesti yli kymmenen sekuntia, että vastaus kuului. "Ai, sinä... no etpä olekaan soitellut." Sitä Tsukiko ei halunnut kuulla. Hän tahtoi puhua Temarin kanssa, nyt heti. Hän vihasi äitiään yli kaiken.

"Kuule äiti, minulla on ollut kiireitä. Tahdon puhua Temarin kanssa, nyt. Voisitko ystävällisesti antaa luurin hänelle?" Tsukiko yritti. Hänen äitinsä takelteli: "Öö... siskollasi on puhekielto. Soitellut liikaa kavereilleen." Valhe. Tsukiko tiesi, ettei Temarilla ollut kavereita, ellei hän yhtäkkiä ollut saanut niitä, mikä ei ollut todennäköistä. Puhekielto oli hyvin mahdollinen, äiti nyt keksii vaikka mitä, mutta ei Tsukikolle valehdella tarvitse.

"Äiti hei, ei tarvitse valehdella. Tiedän kyllä, ette halua minun puhuvan siskolle. Mutta minulla on asiaa hänelle. Anna nyt lupa, edes tämän kerran." Vallitsi pitkä hiljaisuus. Normaali ihminen olisi sulkenut puhelun, mutta Tsukiko tiesi, ettei yhteydessä ollut vikaa. Äiti ei halunnut kertoa jotain asiaa, se oli selvää. Ja kun äiti sitten vastasi, Tsukikon sydän oli murtua: "Tsukiko... minä kerron, hyvä on. Tämä saattaa olla liikaa sinulle, mutta en enää valehtele. Temari on kuollut. Hän teki itsemurhan. Hukuttautui. Ohikulkija löysi hänet. Pelkäämpä, että ... hän ei enää kestänyt 'huonoja kotiolojaan', niinkuin te sisarukset aina sanotte. Mutta älä huoli, onhan sinulla Ami. Ja Kaito ! Ota yhteyttä heihin. Ami ei vielä edes tiedä. Kerro hänelle, hän ilahtuu varmasti, kun olet rehellinen ja otat yhteyttä."

Tsukiko haukkoi henkeään. Hänestä tuntui, että joku raastoi hänen sisuskalujaan. Ne paloivat. Hänen rakas siskonsa - kuollut ! Itsemurha. Ja kaikki äidin syytä. "Miksei, miksei kukaan auttanut? Miksi äiti antoi sen tapahtua? Hän on niinkuin mitään ei olisi sattunut... En kestä... Ei Temaria. Ei ihanaa elämäniloista ja sietokykyistä 9-vuotiasta. NIIN NUORI... Luulin, että Ami-sisko olisi kuollut. Tai Kaito. Mutta ... ei Temaria..." Tsukiko ajatteli. Äiti yritti huhuilla Tsukikoa, mutta hän vain itki. Pian hän katkaisi puhelun, ja kuului vaan puhelimen piippausta. "Minä en enää koskaan ... siis en enää koskaan... suostu kuuntelemaan tuota ääntä..." tsukiko kuiskasi hiljaa kyynelten läpi. Suru täytti Tsukikon kehon, ja hänestä tuntui, että koko maailma hymyili - kaikki, paitsi Tsukiko...

--- END ---

Joo. Tällanen juonnenkäänne (---; ite en ollut suunnitellut mtn tällasta, mut kesken tarinan vaan ajattelin et "hei, temarihan vois kuolla!1" etc... :D ~ olipa taas järkevä idea. mutta tällä kertaa näin~ temarin nuketan vielä joskus, sit sen haamu kummittelee tsukille oujee :D ~

xoxo : miku - chan

♥

MH- postaus ~ hän on täällä ~~

Hello.

Tänään päätin sitten laittaa teille yhden MH-postauksen (okeimoiseonotettujokauansittenhehheh) ~ Lisäksi olen kuvannut sitä ns. draamakuvatarinaa, ja se jatko ... hhhm, se on hyvin tärkeä kuvatarina, joka kuitenkin jää sopivasti kesken~ On siis tulossa se "True":n osa 2 sekä "My heart is broken...":n seuraava osa. Ja jossain siinä kohtaa "True" loppuu, ja jää jäljelle vain tämä toinen, joka tosin jatkuu piiitkään~ Mutta nyt on MH-kuvatarinan aika !

xxx

Ajattelu

Puhuminen

Korostus / huutaminen

sanat, jotka haluaisi sanoa ääneen, muttei uskalla sanoa

xxx

Nanako : ... minä vaistoan, että pian, hyvin pian, tapahtuu jotain, mitä en haluaisi tapahtuvan... Minun oli pakko tulla tänne rauhoittumaan, sillä... Lagoona... oli siellä... ;//;

? : *ilmestyy vain yhtäkkiä paikalle* Hei, sisko ~

Nanako : ---!!

? : Yllätyitkö ? No, sisko, minä olen nyt tässä. Tule. Sinähän silloin kauan sitten niin kovasti halusit, että olen luonasi...

Nanako : Se asia on muuttunut, Noir. En tarvitse sinua. Mene pois. En halua olla sinun lähelläsi, minua kuvottaa.

Noir : Ai... no sille en voi mitään. Nyt kuitenkin olisin tässä, joten voit halata, jos haluat. Silloinhan et mitään muuta halunnutkaan.

Nanako : Älä muistuta minua menneistä. Se on vihoviimeinen asia, mitä haluan kuulla minut hylänneeltä siskolta!!

Noir : *hivuttautuu lähemmäs Nanakoa* Älä nyt näytä noin surulliselta. Ovathan kaikki orpokotilaiset lohtunasi, vaikka minä en olisikaan.

Nanako : ... eivätpäs ... Tsunai ja Nita seurustelevat. Heillä ei ole aikaa minulle.

Noir : Hehehehe, seurustelevat... :DD

Nanako : ...Lagoona... ;///; Hänkin kai seurustelee. Mion kanssa. ;__; Ja Riona ja Penelope eivät taas ole täällä. Ja Ichigo... hän on ainoa, joka on tukenani.

Noir : Ichigo ? Ai se ... vaimosi, vai ?

Nanako : --- !! Mistä sinä senkin jo ehdit hoksata ?

Noir : Minä hoksaan kaikenlaista, sisko... Oletko varma, ettet halua halata ?

Nanako : Olen. ... miksi, miksi kieltäydyin ? Nyt minulla olisi tilaisuus !

Noir : No hyvä on sitten, ei väkisin. Minä taidankin tästä mennä,  heippa, sisko ~ *viattomasti*

Nanako : Mene. En minä sinua kaipaa. Ei kai hän nyt noin luovuta ? Ei, hän vain vitsailee. Noirista on tullut mukava. Nyt hän alkaa taas siskokseni tosissaan. Voi, olen niin odottanut tätä! ♥

Nanako : *kääntää päänsä* ... Noir ?

Kukaan ei ehkä huomaa, mutta ... Nanakon poskelle vierähtää pieni karvas pettymyksen kyynel.

--- LOPPU ---

EI SAA KYSEENALAISTAA SITÄ, ETTÄ TÄÄ ON KUVATTU VESSASSA >B---D siellä oli nyt vaan hyvä valaistus... :D ~ Toivottavasti kaikki älys tän idean.

hhhm, viikonloppu menee leirin parissa (jee) ja euroviisujen katselussa ~ oma lempparini on irlanti. kateltiin kamun (ja äidin) kans tänää semifinaaleita, ja kun noi irlannin pojat rupes tekeen kärrynpyöriä, se vaan sano ihan kun puun takaa : "Jaha. Ja kohta tulee oksennus." Olin tippuu sohvalta 8D sainpahan ainakin vuoden naurut~

Ja Lee-chan, nyt pitäis potee syyllisyyttä mun naurattamisestani !! :---D Jos siis ees luit tän~

xoxo : miku - chan

♥



KT : My heart is broken... episode 3 !

Tiedäthän sen tunteen, kun olet yksin ja peloissasi ? Tiedät, missä olet, mutta pelkäät, että kaikki vihaavat sinua. Juuri sellainen tunne minulla oli juuri tänään.

Ja juuri silloin, kuin kaikkein vähiten sitä olisin halunnut, löysin omituisen rasian.

" Hhhm, mitähän se mahtaa sisältää ? "

Päätin avata rasian, mutta sisältö ....

* avaa rasiaa *

... ei ollut mieleeni. Sydämiä. Kylmiä ja pelottavia sydämiä.

" ---!! "

" Tämähän... on samanlainen kuin Tsukikolla ? Mitä... miksi... miten...? "

Ääni : Kas, löysit sydänkokoelmani~ Katsos, yksikään niistä ei ollut enkelin sydän. Ikävää.

Grell : * räväyttää silmänsä auki * Sinä, taasko ?

Ääni : Kuinka niin "taas"?~ Enhän minä ole puhutellut sinua aikoihin~

Grell : ...viimeksi eilen, kun pakotit minut tekemään Tsukikolle sen halpamaisen tempun. Se ei kuule ollut kivaa!

Ääni : Non non ~ Älä puhu noin. Olisiko sen tytön kuolema sitten mukavampaa ?

Grell : Ei. Mutta... mitä teet näillä sydämillä ?

Ääni : En mitään ~ Lahjoitan ne sinulle.

Grell : Jos et tee niillä mitään, mikset palauta niitä heidän omistajilleen? He eivät voi elää ilman niitä.

Ääni : Tjaa... En ole jaksanut~ Se olisi työlästä, ja samapa tuo. Ei minua kiinnosta, elävätkö he vai eivät~

Grell : Miten ... miten sinä saatat sanoa noin ?

Ääni : Voi, Grell, minä voin sanoa vaikka mitä epämiellyttävää ~

Grell : * pudottaa sydämen *

Ääni : Miksi noin teit ~ ? Etkö voisi tuhota sitä ? Sehän oli ruma. Minä en tee sillä mitään, etkä liioin sinäkään. Kukaan ai tarvitse sitä. Voit yhtä hyvin rikkoa ne kaikki~

Grell : Väärin----!! Sydämien omistajat tarvitsevat niitä ! Eivät ne ole täällä turhaan ! Palauta ne omistajilleen ! En todellakaan aio rikkoa niitä !

Ääni : Tsot tsot, älä raivoa~ Kukaan ei tule koskaan palauttamaan noita sydämiä. Ja Grell - se tyttö, jota niin paljon rakastat, kuolee välittömästi, jos et ala käyttäytyä~

Grell : Hyvä on, hyvä on, minä rauhoitun. Kerro minulle vain, mitä minun tulee tehdä. *pitää käsiä korvillaan*

* rasia katoaa *

Ääni : Ei vielä, kultaseni~ Sitä ennen sinun täytyy hieman kitua... lupasinhan minä hieman kiduttaa sinua siitä edellisestä~ *puristaa Grelliä näkymättömällä kädellä*

Grell : A-auuuhh, lopeta !! ~~ Tämä sattuu, älä !

Ääni : Voi sinua...~ Nyt taitaakin olla aika hieman levätä. Näkemisiin, pikku sätkynukkeni...~

sinitarranäkyy owo

En muista enää mitään siitä hetkestä. Paitsi kivun, väsymyksen, ja ....

... pimeyden.

XXX TO BE CONTINUED XXX

En nyt oikein tiedä, kommentoisinko tai selventäisinkö mitään...~ Kyllä te kai tajusitte tämän idean.

Ja niin, poistin anonyymeilta kommentoimis-oikeuden. Tästedes, jos joku haluaa haukkua minua, nukkejani ja kuvatarinoitani, sanokoot sen ihan omana itsenään. Kiitos.

Ja vielä sen verran, että kuvatarinani "True" ja tämä toinen tarina, "My heart is broken..." ikäänkuin "loppuvat", mutta tarina jatkuu uudella nimellä. Syy on se, että juonet yhdistyvät. Näette sitten ^w~

xoxo : miku - chan

♥

Kiitoksia vain, anonyymi - masentaa taas.

Tulipas taas kiva kommentti - ANONYYMILTA. Inhoan niitä säälittäviä paskoja, jotka kirjottaa anonyymina kaikkee kamalaa ja haukkuu pystyyn. Pitäis oikeesti pystyä tulla sanomaan mulle suoraan mielipiteensä!

No, tällasen kommentin mä sain :

"Hyi vittu sun Pullipit on ihan kamalia. blogger ei ees oo hidas kerjäät vaan huomiota. mutmutmut sit älä osta enää yhtää nukkee koska edellisetkin on niin rumia etkä oo ees pitäny niistä huolta :ppp niiden tukkakin on noin paska hehheh :)))))) eli älä osta nukkea koska ne olis kumminkin vaan matkittuja ja surkeita lol"

No sori ny jos Grellin stock-peruukki on tollane ! En varmana lopeta nukkejen hankkimista, enkä aio enää matkia yhtään ketään. Toteutan vastedes ihan omaa inspiraatiotani, että tiedoksesi Anonyymi vain. Oon kuulkaa ihan tyytyväinen nukkeihin, ois ne kuinka paskoja anonyymien (ja vähemmän anonyymienkin) mielestä. Ja ihan hyvin pidän nukeistani huolta, en näe siinä moittimisen aihetta.

Ja kaikkein ällistynein olen tosta "kerjäät vaan huomiota" -kohdasta. En todellakaan kerjää. Miksi minulla olisi aihetta siihen ? Blogger ON hidas, se on ikävä tosiasia.

Muutenkin mua masensi, koska kukaan ei ollut kommentoinut uuteen postaukseeni... ;__; Olin ihan maassa, kun huomasin, että ainoa, joka oli kommentoinut, oli tuo anonyymi. Kommentti sisälsi vain kirosanoja ja kuvatarinan haukkumista. Ikävää, että joku ei pidä vaivalla tehdyistä tarinoistani. Sori nyt että mielikuvitukseni on huonompi kuin muilla. Ei ole kivaa.

Terv. Miku_6

VAHINKOPOSTAUS SRY

sori, vahinkopostaus ! :F

KT : ~~★ ☮ TRUE ☮★~~

"Totuus. Jos sitä peittelee, valehtelee, tulee vain huono mieli kaikille. Ja joskushan se käy kuitenkin toteen - eikö vain?"

xxx

Pieni, viaton tyttö. Katse tyhjyyksissä.... mitä tuo pieni tyttö mahtaakaan miettiä ? Aivan, niinkuin hän kommunikoisi jonkun kanssa. Sitähän me ulkopuoliset emme voi tietää~

Rima : .....

Ääni, joka puhuu Rimalle : Mikset ole kertonut sitä, Rima ? Pelkäätkö hänen reaktiotaan?

Rima : ... ei ole kysymys siitä. Miltä itsestäsi tuntuisi sellaisen paljastuksen jälkeen?

Ääni : No minulle ei ole tullut sellaisia paljastuksia ~

Rima : ...hanhiaivo.

Ääni : Non non, älä sano noin ~ Olen fiksumpi kuin sinä - sinähän et ole vielä toteuttanut tehtävääsi. Se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, Rima ~

vilautus :'D

Rima : Minä tiedän ! Teidän ei tarvitse muistuttaa minua siitä enää ! Inhoan tätä. Miksi teidän täytyy häiritä minua ? En voi sietää teitä !

Ääni : Älähän nyt oikkuile. " Rima " on tainnut jäädä päälle ~ !

Rima : Ei ole ! " Rimaa " ei enää olekaan. Olen nyt täysin oma itseni.

Ääni : Jos tuo on totta, tehtäväsi olisi jo tehty.

Ääni : Ethän halua palaa Helvetin liekeissä...?

Rima : En, en. En vain raaskisi tehdä sitä. Varsinkin, kun se tyttö.... Misaeko hän oli ?

Ääni : Juu, hän on Misae~

Rima : Niin... Se Misae - hänellähän on sielunsyöjä ruumiissaan, eikö vain ? Olen aistinut sen. Enkä uskalla jättää systeriä vielä yksin.

Ääni : "Systeriä"...? Oletko nyt ihan varma, että "Rimaa" ei enää ole ?

Rima : Äh, hyvä on... minä myönnän. Se rooli jäi alitajuntaani. En tiedä, osaanko olla enää oma itseni.

Ääni : ... ---!!

Rima : Tiedän, se on pelottavaa. Mutta en ole vielä ihan valmis jättämään siskoa yksin. Tiedänhän minä, että Luna pitää hänestä huolta, mutta ajatus Misaen saapumisesta hirvittää...

Ääni : Älä kutsu häntä sisareksesi. Se ärsyttää minua.

Rima : *huokaus* Hyvä on.

Ääni : Jos nyt olet järkevä, et enää valehtele Hinatalle. Se tekee vain entistä kipeämpää sekä sinulle että hänelle~ Ja ihan vinkiksi; päällikkö ei ilahdu, ellet tee sitä ja palaa kotiin mahdollisimman pian. Kai muistat, miksi siipesi katkaistiin?

Rima : ...älä muistuta minua siitä. Onhan siitä aikaa, mutta... se vaivaa minua yhä. Ja... sano päällikölle, että teen sen pian. Lupaan palata kotiin kolmen päivän sisällä.

Ääni : Lupaa, ettei tuo ollut valhe~

Rima : ....

Ääni : Lupaa.

Rima : *syvä huokaus* Minä lupaan.

Ääni : Hyvä. Nähkäämme kolmen päivän päästä.... ~

Rima : *huokaisee*

Rima : Voi... miten, miten minä oikein voin tehdä sen ? Miksi minä aina petän lupaukseni ja valehtelen ? Miksi ... miksi olen tällainen...?

xxx

LOPPU

Noniin, se on valmis ~ Kommentteja ?

xoxo: miku-chan

♥