Plastic Dream: maaliskuuta 2020

maanantai 30. maaliskuuta 2020

You've gotta have some faith

Moikka 🌻

Tänään tapahtui jotain, jota olen odottanut kymmenisen vuotta tämän harrastuksen parissa!

Siinä se nyt vihdoin on 💛 Oma, rakas Kirakishouni!

Kymmenen vuotta sitten lupasin itselleni Kirakishoun lakkiaislahjaksi. 9-vuotias Sara tiesi, että ei minkään muun nojalla koskaan saisi näin hankalasti saatavaa nukkea mistään. Samalla lupasin myös Pullip Shinkun rippilahjakseni itselleni. Koska Shinkun kotiuttaminen rippilahjaksi toteutui jo vuonna 2016, ajattelin, että pahus sentään, pitäähän sitä sitten se Kirakin metsästää. Silloin olin ihan varma, että kun tähän on kerran ryhdytty, niin mennään sitten - minulla olisi Kirakishou viimeistään ylioppilasjuhlien jälkeen. Olin jo ihan valmiina epätoivoiseen metsästykseen.

Olin kuvitellut joutuvani etsimään tätä nukkea hiki hatussa sitten itse lakkiaisten jälkeen. No kuinkas kävikään, tämä tuli vastaan ihan muualla ja vähäsen aikaisemmin! Harkitsematta lainkaan varasin nuken itselleni ja maksoin heti ylppäreitten teon jälkeen. En puhunut kenellekään mitään, koska olin ihan varma, että näen unta tai muuten vain kuvittelen omiani. Minulle kaikkein isoimmat haavenuket tuntuvat niin epätodellisilta, että en ikinä usko niiden olevan oikeasti tulossa minulle ennen kuin pitelen niitä omissa käsissäni. (Mukana saattaa olla vähän vainoharhaa mutta ei mennä nyt siihen :'D) Mutta tämä tyttö todella tuli! Ihan hurjasti plussaa siitä, että Kirakishou käveli lopulta vastaan ihan täällä Suomessa. Olen tosi kiitollinen.

En olekaan pitkiin aikoihin ollut mistään näin innoissani ^^ Odotin koko päivän ihan täpinöissäni, milloin tulee Postin ilmoitus ja pääsen hakemaan nuken kotiin. Tulihan se sitten lopulta <3 Minulle nukkeilu on aina ollut hirveän symbolista. Viimevuosina on ollut varsin rankkaa, joten kun tajusin, että oikeasti saan tämän nuken, voisin antaa sen nimeksi Faith sen mukaan, että olen jaksanut uskoa itseeni kaikki nämä vuodet. Faith pieni on tosiaan aikainen ylppärilahja itse itselleni, joten nimi menee ihan nappiin 💛 Voi että kun rakastan elämässä sitä, kun asiat tapahtuvat oikeina hetkinä. Tämän nuken saaminen on kyllä ehdottomasti yksi niistä asioista.

Nyt muutama nopsasti tänään otettu kuva! ^^ Faith raasun tukka on ihan missä sattuu, koska ulkona alkoi sataa lunta ja tuulla vaikka millä mitalla, kun hilauduin ulos. (Faithilla on lunta päässä noissa aiemmissakin kuvissa :'D En moiti, rakastan lunta ja tälle tapauksellehan kaikki valkea sopii loistavasti)

Jep, se tukka oli ihan oikeasti kaikkialla :'D

🤍🤍🤍 Kaunein!

Kirakishou on tosiaan yksi sellaisista malleista, joita olen aina himoinnut ihan stock-kuntoisina. Siispä tämä tyttönen saa pysyä tässä lookissaan! Se ja Lilith ovat suosikkini kaikista stock-nukeista, joten ne molemmat saavat jäädä koristamaan nukkehyllyäni sellaisenaan.

Olen vaan niin tavattoman iloinen tästä nukesta! Tervetuloa kotiin, Faith <3

PS.

Vähän synkempikin editointi sopii tälle kaverille varsin hyvin!

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Satumetsässä

Heips!

Kävimme Scary Tales Clawdeenin kanssa perheemme metsässä Kuhmoisissa. En ole käynyt siellä yli seitsemään vuoteen, joten oli ihan korkea aika piipahtaa siellä taas! Edellisellä kerralla, kun kävin siellä, kuvailin myös MH-nukkea. Lisäksi muistan haaveilleeni Pullip Kirschestä ja Prunellasta, joista molemmat ovat olleet täällä jo melkein neljä vuotta :'> Oi aikoja! Oli siis ihan kunnon nostalgiareissu.

(Hauskaa muuten ajatella, että muistan edellisestä kerrasta tasan ne nukkejutut, joita siellä puuhasin. Ylipäätään hahmotan elämäntapahtumiani aika pitkälle sen pohjalta, mitä nukkeja joko kuvasin tai himoitsin milloinkin :'D)

Mukaani valikoitui Scary Tales Clawdeen sen perusteella, että punahilkka jotenkin vain huutaa päästä kuvattavaksi metsässä. Valinta osoittautui erinomaiseksi! Tämä Clawdy on tosi kuvauksellinen ja edelleen suosikkiversioni tästä hahmosta. Onko se nyt sitten punahilkka vai susi, se riippunee varmaan mielentilasta.