torstai 5. toukokuuta 2022

Metsän kuiskaus: luku 2

 Heya c:

Kiitos ihan valtavasti kuvatarinan lämpimästä vastaanotosta! Oon ollut tästä tosi innoissani, ja on ihan mahtavaa olla täällä just näiden metsämööttien kanssa 💛 Ihan innoissani oon kuvaillut nii pääsen VIHDOIN esitteleen Iltan KÖHKÖH

Edellinen osa jäi vähän lyhyeksi, tästä tuli onneks vähäsen pitempi c':

* * *

Metsän kuiskaus

Luku 2: Varoitus


Sillä tavalla me tutustuimme, minä ja Kajo. Kajo ilmestyi luokseni kysymättä ja yllättäen, mutta hän tuli jäädäkseen.


En kyennyt irrottamaan silmiäni hänestä. Miltei unohdin peuraolennon ja muuttuneen metsän, kun hänen utuinen olemuksensa ilmestyi jälleen näkokenttääni.


Hän saapui yhä vain uudelleen ja uudelleen pihamaalleni, kysyi milloin mitäkin ja toi joskus tuomisia tullessaan. Hän kiinnitti huomiota ajatuksiini ja antoi minulle asioita, joiden uskoi kiinnostavan minua.


Kun me lähennyimme, teimme sen vaivihvaa, aavistamatta.


Ei kestänyt kauaakaan, että aloin odottaa häntä saapuvaksi joka päivä. Rakastin kuunnella hänen keveää nauruaan ja pehmeää ääntään, jolla hän kertoi minulle näkemistään asioista.

* * *


Kalla: Etkö joskus veisi minua sinne, missä asut? En ole käynyt kylässä aikoihin. Tiedän, että kyläläiset eivät juuri pidä minusta ja Chiónista, mutta tuskin he sylkevät päälleni, jos olisin sinun seurassasi. *hymähtää* On niin vaikeaa kuvitella, että joku ei pitäisi sinusta.

Kajo: *hymyilee* Imartelet minua. En ole niin pidetty kuin ajattelet.


Kalla: Hah, en usko sinua. Sinusta ei mitenkään voisi olla tykkäämättä.

Kajo: Usko pois.

Kalla: Kajo...

Kajo: Niin?


Kalla: Tahdotko kuulla salaisuuden?


Kajo: Toki. *hymyilee* Pidän salaisuutesi turvassa.


Kalla: On eräs asia, josta en ole koskaan kertonut muille kuin Chiónille. On... on eräs olento, jota olen nähnyt metsässä jo jonkin aikaa.

Kajo: Millainen olento?


Kalla: Se on esiintynyt minulle useassa muodossa, useimmiten peurana. Tiesin joka kerralla, että se oli sama peura, se katsoi minua kuin olisimme ymmärtäneet toisiamme. En osaa selittää sitä tunnetta. Aivan kuin itse metsä olisi katsonut minuun.


Kajo: *näpertää hermostuneena hihaansa* A-... ai peura?


Kalla: Niin. Peura. Mutta merkillisintä on se, mitä muuta olen nähnyt. Toivon, että et ala pitämään minua hulluna kuten kyläläiset jo tekevät, mutta… *vetää syvään henkeä* Olen nähnyt saman olennon myös ihmisenkasvoisena. Se näyttää häkellyttävän inhimilliseltä. Se on hurja. Joskus sillä oli lähes samanlaiset silmät kuin ihmisillä, mutta nyt ne ovat pikimustat. En tiedä, mitä se olento tahtoo minulta, mutta näen sitä toistuvasti. En ymmärrä lainkaan, mitä sellainen voi tarkoittaa.


Kajo: *käy aivan kalpeaksi* M-… Milloin sinä näit tämän olennon edellisen kerran?

Kalla: Siitä ei ole kauaa. Se oli vain päivä ennen kuin tapasin sinut.

Kajo: *tuijottaa Kallaa häkeltyneenä*

*ovi kolahtaa*


Chióni: *astuu ovesta* Kalla, oletko nähnyt - *huomaa Kajon* Ai, hei, siinähän sinä jo oletkin! Minä tulin etsimään sinua.


Chióni: Pahastutko, Kalla, jos lainaan häntä hetkisen? *hymyilee*

Kalla: *vilkaisee Chiónia* Toki, mikäs siinä.


Kalla: Olin muutenkin aikeissa mennä kastelemaan kevään ensimmäiset pienet kukat.


Kalla: *hipaisee Kajon olkaa* Nähdään taas, Kajo!


Kalla: *poistuu hyräillen paikalta*


Chióni: *vetää oven kiinni perässään* Tiedätkö, minä mietin pitkään, miksi sinä olet kaiken tämän aikaa tuntunut niin tutulta.

Kajo: A-ai?


Chióni: Iltan veli, eikö niin?


Kajo: *säpsähtää* Mistä sinä tunnet Iltan?

Chióni: Olemme vanhoja tuttuja. *hymähtää* Minulta kesti hetki ymmärtää, että sinä olet se veli, josta hän aina puhuu.

Kajo: Puhuuko Ilta sinulle sellaisia asioita? Millaisia tuttuja te oikein olette?


Chióni: *alkaa nauraa* No, tuota, jos ihan välttämättä tahdot tietää, niin -


Kajo: Ei, odota, älä sittenkään kerro. *nauraa* En ehkä tahdo tietää veljeni yksityiselämästä ihan niin paljon.


Kajo: Mutta tarkoittaako tämä sitä, että sinä tiedät... että...

Chióni: Kyllä.


Chióni: Minä tiedän, mikä sinä olet. *huokaa* Minä tiedän metsänhengistä.

Kajo: Tämä... mutkistaa asioita.

Chióni: Nimenomaan. Kuule... En tahdo kuulostaa ikävältä, mutta tahdon sanoa vain sen, että älä pakota Kallaa sekaantumaan tähän. Siihen, mitä metsässä tapahtuu. Kalla on viaton, anna hänen olla.


Kajo: *vapisee* Minun aikomukseni ei ollut -


Chióni: Ei ollutkaan. Tiedän sen. En syytä sinua mistään.


Chióni: Kalla on kiinnostunut sinusta, ja hänet tuntien hän on pian syvän ihastunut sinuun - ellei ole jo. Kun Kalla kehittää sellaisia tunteita, häntä ei pidättele mikään. Ja sinä et ole ihminen. Älä sotke häntä mihinkään siihen, mitä täällä tapahtuu. Se ei ole hänelle oikein.


Kajo: Tiedätkö sinä siis…

Chióni: Tiedän metsän tapahtumista. Siitä, että linnut ovat lakanneet laulamasta ja metsä on alkanut kuihtua. Sen ydin on hajoamassa. Miksi? *huokaa syvään* Ilta ei tiedä. Tiedätkö sinä?


Kajo: *pudistaa päätään* En tiedä sen enempää kuin veljenikään. Me yritämme ratkoa sitä.


Chióni: Kuulin, kun Kalla aloitti kertomaan sinulle peurasta, jota hän on nähnyt jo jonkin aikaa metsässä. Minun oli pakko tulla keskeyttämään tilanne. *vetää syvään henkeä* Se peura... minä taidan tietää, kuka hän on. Tai mikä.

Kajo: Hän...


Kajo: Hän on minun siskoni.


Hänen nimensä on Valve.

Valve on yhtä tämän metsän kanssa. Hän on meistä sisaruksista nuorin, ja hänelle jäi kaikkein suurin tehtävä. Hän on metsän ydin; ilman Valvea ei ole metsää eikä ilman metsää Valvea. He ovat väistämättä yhteydessä toisiinsa.


Metsää on vaivannut jokin jo pitkään. Luonnontuhoja, vaiennut linnunlaulu. Tasapaino on poissa, ja sen näkee Valvesta. Valve on alkanut vaipua omaan maailmaansa, eikä hän avaudu kenellekään.


Valve on meistä kolmesta sisaruksesta kaikkein vähiten inhimillinen. Hän viihtyy tiiviisti omissa oloissaan. Viimeaikoina hän on suorastaan eristäytynyt, ja minä pelkään, että jotakin liian suurta on tekeillä. Hän ei ole puhunut edes minulle.

Enkä todella tiedä, miksi hän on esiintynyt Kallalle. Siskoni ei koskaan tee sellaista.


Chióni: Siitä minäkin olen huolissani. Ilta sanoo, ettei Valve suostu puhumaan tilanteestaan hänelle, vaikka hän on kysynyt. Siskonne taitaa olla varsin omaperäinen.

Kajo: On hyvinkin. Hän ei juuri viihdy seurassa. Olen erittäin huolissani siitä, että hän on näyttäytynyt Kallalle, ja vieläpä niin usein. *huokaa* Olen kyllä edelleen ihmeissäni, että Ilta puhuu metsän asioista jollekulle, joka ei ole henki...

Chióni: *nauraa* Jaa-a, tuohon minä en osaa sanoa mitään. *mutinaa* Ilta nyt on sellainen... huoh...

Kajo: Kuule, Chióni. Minun aikomukseni ei ole vetää Kallaa mukaan metsän sotkuihin. Me henget hoidamme itse omat asiamme. En tahdo sekoittaa Kallan päätä sellaisella.


Chióni: Niin, minä uskon sen kyllä. Mutta... *huokaa syvään*Älä sekoita hänen päätään millään muullakaan, ole niin ystävällinen. Jos hän rakastuu sinuun, hän rakastuu tosissaan. En tahdo, että hänen sydämensä särkyy.


Kajo: E-en minä aio satuttaa Kallaa, minä -


Chióni: Olen tosissani. Älä riko parhaan ystäväni sydäntä.


Chióni: En aio katsoa vierestä, kun hän murtuu.


Chióni: Jos tahdot olla hänen kanssaan, ole hänelle rehellinen.

Kajo: Mutta...


Kajo: Mutta silloinhan minun pitäisi sotkea hänet metsän sotkuihin.


Chióni: *hymähtää* Aivan.

Kajo: Vai haluatko sanoa, että minun pitäisi pysyä kaukana hänestä?


Chióni: *tuijottaa hiljaa Kajoa silmiin*

Kajo: Vai niin. Ymmärrän. Olet hyvin suojelevainen häntä kohtaan, se on ihailtavaa. En voi antaa lupauksia, mutta vannon, etten tahdo satuttaa häntä. Pidän Kallasta kovasti. Tutustun häneen erittäin mielelläni.


Chióni: *kävelee takaisin ovelle* Hyvä on. Sinä saat luottamukseni, mutta en aio sanoa tästä toistamiseen.


Chióni: *avaa oven* Ole varovainen.

Kajo: T-... totta kai.


Chióni: *kävelee takaisin sisälle*


Kajo: *vapisee*



* * *

9 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. (Hmm en tiiä miks blogger temppuilee ja poisti osan mun kommentista :// kokeillaas nyt uudestaan!)

    Aaaahhh tää oli käsittämättömän loistava osa!! Nautin aivan älyttömästi tän lukemisesta, kaikki vuorosanat ja kuvat piti tiukasti otteessaan ja tää soljui vaan niin luontevasti eteenpäin niinku sun tarinat aina <3 Oli kiinnostavaa päästä näkemään Kajo-murua enemmän, hän on niin herkkä pieni mussukka :(

    Ensimmäiseks haluun hehkuttaa tän tarinan pituutta! Olipa ihanaa upota oikeen kunnolla tähän tarinaan vähän pidemmän osan parissa! JA SILTI se loppui kesken mööh olisin halunnu lukea lisää >:( Toinen asia mitä haluun hehkuttaa on nää kuvakulmat!! Siis VAU! Sulla on kyllä silmää kuvakulmille ja rajauksille, joka kuva oli just oiva noille vuorosanoille. Tykkäsin varsinkin noista kuvista joissa ei näy nuken naamaa vaan joku toinen yksityiskohta kehosta. Se kun Chióni poistui paikalta ja näytettiin sen poistuvia jalkoja niin ääää just tommoset kuvat on musta herkuinta herkkua kuvatarinoissa! (Chiónilla on muuten söpöt kengät!) Rakastuin kans tohon kuvaan Chiónista jossa se nojaa seinää vasten ja katsoo Kajoa ("Kuulin, kun Kalla aloitti kertomaan sinulle peurasta – – "), sillä on siinä tosi mainio asento ja tykkään sen lempeestä katseesta <3 Se on ihanan kasuaalisti ja rennosti tossa tilanteessa vaikka samaan aikaan se ei aio päästää Kajoa helpolla ja tavallaan hallitsee koko tilannetta. Hauska yhdistelmä!

    Voi ei äää Kajo ressukka on nyt pienessä pinteessä, uskollinen bestis pisti hänet kovin ahtaalle ;_; Ja ihan syystä! Itsekin pitäisin huolen ettei bestikseen satu, mur. Mutta Kajo otti tämän tietenkin hyvin raskaasti koska eihän hän tietenkään halua satuttaa Kalla babya <3 Kukapa haluais! Kalla vaikuttaa niin herttaiselta ja pikkusen sinisilmäseltä ja hänellä on selkeesti puhtoinen sydän :( Sen luottamus Kajoa kohtaan on maailman hurmaavinta! Selkeesti on nyt laitettu ruusunpunaset lasit päähän. Toivottavasti Kallaan ei satu sit jos (/kun) hän saa tietää totuuden Kajosta <3 Nää piirteet tulee varmasti tarpeeseen myös Iltan seurassa! Hehe. Olipa hauska muuten kuulla Iltan nimi mainittavan. Tuli pienet väristykset siitä että Ilta liikkuu muiden puheissa muttei ole vielä itse fyysisesti läsnä. Se lisää vaan mun jännitystä nähdä hänet x)

    Valvestakin oli mahtavaa kuulla lisää! Jännittävää nähdä miten tää Valven ja metsän tiukka yhteys ilmenee jatkossa. Valvesta tuleekin vahvasti metsän ydin -vibat, hän on juuri sen näköinen möötti että ihmisyys ja luonto tappelevat elintilastaan sen olemuksessa. Ihastelin taas noita mustavalkosia kuvia siitä! Musta on kans ihana yksityiskohta tuo että linnut ovat lakanneet laulamasta. Se kuvastaa erinomaisesti sitä miten suuren kaaoksen kynnyksellä ollaan, koska linnunlaulu on vaan se eka juttu mikä tulee mieleen ku miettii metsää ja sen elämää ;_; Tosi voimakas todiste kriisitilasta! Linnunlaulu kuuluu metsään ja sen uupuminen kertoo jostain todella isosta ja pelottavasta. Loistavasti keksitty <3

    (Wäää noi vikat kuvat Kajon romahtamisesta <3 Innolla ootan seuraavaa osaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää nyt vaan päätti näköjään poistaa tuolta välistä yhen kappaleen :DD Ok blogger! Mutta siis ton "Toivottavasti Kallaan ei satu sit jos (/kun) hän saa tietää totuuden Kajosta <3" -lauseen jälkeen pitäisi alkaa tämmönen kappale:

      Chióni on ihana ystävä! Ilahduin kovasti siitä miten hän pitää huolen Kallasta. Jämäkkyydestään huolimatta se osaa olla kuitenkin lempee ja kohtuullinen Kajoa kohtaan, mikä on kans ihanaa koska Kajo on hyvä eikä hän halua pahaa kellekään :< Onneks Chióni selkeesti näkee tän itsekin! Musta oli piristävää että se sanoi luottavansa Kajoon (vaikkei aiokaan joutua sanomaan asiasta toiste). Lempeä jämäkkyys kuvastaa Chiónia hyvin ja mikäs sen täydellisempi combo <3 Nää piirteet tulee varmasti tarpeeseen myös Iltan seurassa! Hehe. Olipa hauska muuten kuulla Iltan nimi mainittavan. Tuli pienet väristykset siitä että Ilta liikkuu muiden puheissa muttei ole vielä itse fyysisesti läsnä. Se lisää vaan mun jännitystä nähdä hänet x)

      Poista
    2. Anteeks rakas kun spämmin mutta nyt huomasin että toi mun kommentin loppuki on näköjään jääny pois :DDD HEI NYT BLOGGER PLIIS.
      Sen ei todellakaan pitäny loppua tollasiin kesken jääneisiin sulkeisiin. Noh, lopussa vaan totesin että Chióni on hot tossa paidassa ja se herätti mussa ihan uusia tunteita käytöksellään! Pus

      Poista
    3. Ai saakeli :'DD Kikatan sun kommenttisäädöille, hyvin sul menee muru

      ANYWAY kiitos taas ihan kamalasti ihanasta kommentista, on kyl ihan kertakaikkisen parasta päästä lukeen sun kommentteja täällä <3 Se on olennainen osa tätä koko kuvatarinointia, äää

      Must oli kans ihanaa et tästä tuli pitempi, seuraavista osistakin pitäis näillä näkymin tulla! c: Kuvakulmakehut edelleen ilahduttaa erityisesti, pus <3

      Mua ilahdutti hurjasti että tykkäsit Chiónista tässä! Hän on erinomainen laps, häntä rakastan <3 Mä siis niin piirrän tän inspiroimana sen tossa asussa koska yeah hot :'D Ja Kalla tosiaan menee ihan rakkausfiltterin kans nyt, voi luoja ::D Hyvä hänkin mut autsista. Jaja mitäs vielä, mäkin kikseilen kun tässä mainittiin jo Ilta 8))) (Epäterve-ish rakkauteni häneen tiivistyy)

      Kiitos viel kauhiasti rakas <3 Wääh

      Poista
  3. Aaaah siis nää sun tarinaosat on parasta nukkesisältöö just nyt!! (näköjään unohdin kommentoida edelliseen osaan, mööh pahoittelut)
    Ihan ensimmäisenä haluaisin ottaa hetken Chiónille, nuo punertavat kasvoille kiemurtelevat kiharat vetoavat muhun, ah <3 Etenkin tuo "*tuijottaa hiljaa Kajoa silmiin*" kuva siis voi juku!
    Tää maailma minkä oot luonut on tosi kiinnostava, toivon kovin että Valve vielä tokenee <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on ehkä ihanin mahdollinen asia kuulla, apua, oon valtavan otettu ja iloinen tästä <3 Tositosi paljon kiitoksia!

      Ai että ihanaa, Chióni on niin rakas! Mahtavaa et tykkäät, kiitoksemme <3 Noi sen kikkurat on kyl söpöimmät :(

      Poista
  4. En koskaan lakkaa hehkuttamasta miten innoissani oon tästä tarinasta !
    Alotan vaikka nyt yleisesti tästä sun maailmasta. Ihan huikeen olonen! Huomaa jo nyt miten hyvin sä oot tän rakentanut, vau<3 Oot saanut siitä tosi kiinnostusta herättävän ja mukaansatempaavan, ei mikään helppo juttu !

    Ja sun hahmot :(( Voi Kajo pieni, niin herkkä pikkunen<3 Ja Chioni, apua mä rakastan sitä!! Ihana pieni suojelevainen D: Enkä koskaan lakkaa ihailemasta sen tukkaa, tää peruukki on ehkä maailman ihanin :O. Kallaa käy kyllä sääliksi, se vaikuttaa niin herttaiselta ! Toivon vaan kaikkea hyvää kaikille näille hahmoille, vaikka musta vähän tuntuu et tää tarina ei mee ehkä ihan niin xdd

    Kuvauskulmatkin ja kaikki oot saanut just nappiin. Osaat luoda tunnelmaa ja sellaista soljuvuutta mitä kuvatarinoihin tarvii tosi hyvin! Rakastan (jälleen) erityisesti näitä mustavalkoisia Valve -kuvia<3 Tosi hyvä päätös vetää ne mustavalkoisiksi, luo ihan superisti tunnelmaa ! Valve vaikuttaa muutenkin niin kiinnostavalta (ja kuvaukselliselta, oh god se on nätti) ^^

    Tää oli ihana, jään jälleen innolla odottamaan uutta osaa !<3^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon valtavan ilonen ja kiitollinen tästä, äää <3 Kiitti paljon!! Niin ihana kuulla et tää maailma iskee jo tässä vaiheessa <:

      Kajo on raasu :( Mut oikeesti aaaa oon niin ilonen että tykkäät mun hahmoista! En malta oottaa päästä syventään tätä koko hommaa tässä

      Tosi kiva kans jos kuvauspuoli iskee, siinä on aina mulle enemmän haastetta kuin juoniteknisissä jutuissa! Aivan ihana kuulla <3

      Poista