tiistai 29. joulukuuta 2020

Nukkeparit osa II

Heja jälleen!

Tein tuossa kesällä pienen postauksen muutamasta nukkeparistani. No arvatkaapa kuka tykkäsi tehdä sitä? Jag! 🖐 Lisää luvassa siis. Ryhdyn tekemään näitäkin kasuaalisti fiiliksen mukaan. Tällä kertaa parisuhdeselvitykseen päätyvät Isul-kaksikkoni Mercury & Atlas sekä vähän arvelluttavampi parivaljakko Ilta & Chióni.

Myös: tämä postaus on kuukausia myöhässä :D Mun piti postata tämä kesällä, kääks! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

* * *

Isuleilla aloitellaan. Tämä kaksikko onkin jotenkin vähän mun "tavaramerkkini" jo tässä kohtaa. Jotenkin aina itse assosioin nämä nuket ensimmäisenä itseeni? Välitän näistä tyypeistä ihan kamalasti, vaikka ne onkin aika vanhoja hahmoja ;-; Pari faktaa heistä:

1. Ovat vanhasta tarinastani Sudensilmät. Hahmoista ja tarinasta lisää täällä!

2. Mercurylla ja Atlasilla on tämä tyypillinen "vihata vaiko rakastaa" -kuvio. Heidät on syntymästään asti kasvatettu periaatteessa toistensa vihollisiksi, mutta kuinka ollakaan he rakastuivat...

3. Suhteellisen nuorta sakkia, ovat tosiaan molemmat 18.

4. Ikävä kyllä heidän suhteensa on melko obsessiivinen. Molemmilla on aikamoinen pakkomielle toisesta. On vähän siinä hilkulla, että onko tämän ihan terve suhde alkuunsakaan. Kovin, kovin rakastuneita ovat. Ne vaan turvautuivat toisiinsa, kun ei ollut muutakaan. Atlas on tosi itsekäs ja vaikea (vaikka näyttääkin viattomalta), Mercury taas aika irrallaan todellisuudesta.

5. Kumpikin on omalta osaltaan traumatisoitunut (ei siis toistensa takia), mutta pelaavat silti hyvin yhteen. Koska Atlas ja Mercury ovat ainoat sudensilmäiset lapset koko Evolissa, he ymmärtävät toisiaan parhaiten.

* * *

Atlasin perspektiivi



Minä toivoin kerran, että emme olisi koskaan tavanneet. Sinä tulit elämääni kirkkaana kuin tähti. Et antanut minun unohtaa sinua. Paloit niin kirkkaalla hehkulla, etten kyennyt muuta kuin tuijottamaan, vaikka tiesin, että voisin sokeutua.


Sinä olit syntynyt tappamaan minut ja minä sinut. Minun olisi pitänyt painaa käteni samalle kaulalle, jota suutelin. Mutta ei se mennytkään niin. En voinut antaa sinun mennä. Sinä olit enemmän kuin mikään, mitä tunsin ennen sinua.


Vertasit aina meitä tähtiin. Joskus minusta tuntui, että kenties sinä todella olit sellainen. Kylmä ja hohtava, tuhansien kilometrien päässä minusta. Olit langettanut kauneimman tuomion minun harteilleni.


Olin valmis kuolemaan sinun puolestasi, mutta sinä olit täällä vain käymässä. Et olisi saanut luovuttaa. Sinä olit kauniimpi kuin maailma.

* * *

Mercuryn perspektiivi


Rakkaani, aurinkoni... Mitä sinä salaat minulta? On päiviä, joina en näe sinua kunnolla. Tahtoisin vain pidellä sinua loputtomiin, mutta sinä livut sormistani, en saa otetta.


Sanot aina, että tämä maailma ei halua meidän olevan yhdessä, mutta olet silti valmis taistelemaan vuoksemme. Tarkoitatko sinä sitä? On iltoja, kun kurotan, mutta sinä väistät ja pakenet.



Minä tekisin meistä molemmista lopun, jos se tarkottaisi, että voisimme olla ikuisesti yhdessä, piilossa tämän maailman silmiltä. Anna anteeksi, että käsitykseni rakkaudesta on sellainen. Sinä ansaitsisit parempaa.



Me emme olleet väärin. En halua, että sanot niin. Ole kiltti äläkä sano niin. Emme voineet mitään sille, mitä meistä tuli. Polttaisin koko maailman, jos se tarkoittaisi, että saisin pitää sinut.


Sinä ja sinun itsekäs sydämesi. Joskus teet minut hulluksi. Mutta rakkaani, antaisin itseni yhä uudelleen ja uudelleen. Lähdetään yhdessä. Ei jätetä tälle maailmalle meistä mitään, kuljetaan yhdessä viimeiseen iltaan.

* * *

Huhhuh, ne on tosi teinejä ja rakastan niitä.

Mutta sitten Ilta ja Chióni metsäporukasta <3 Faktoja heistä:

1. Tämähän ei ole mikään suhde sinänsä. Sen piti olla pelkästään fyysinen, mutta Chióni meni ja kehitti vähän vahvempia tunteita metsänhenkeen...

2. Ilta harrastaa kyllä suhteita ihmisten kanssa, mutta hyvin harvoin se tapaa yhtä ihmistä useampaa kertaa. Chióni on siinä mielessä poikkeus. Yleensä Iltalla menee vaan hermo ihmisiin, jotka ryhtyvät kuvittelemaan siitä muuta kuin se on. Se ei voi sietää tunnetta siitä, että joku kuvittelee tuntevansa sen. Varsinkaan joku ihminen. Ei se Chiónia rakasta, mutta jokin toisessa pojassa on sille riittävän kiehtovaa että se pysyy.

3. Chióni lataa tosi paljon odotuksia sen ja Iltan suhteelle, vaikka se itsekin tietää, ettei Ilta seurustele ihmisten kanssa.

4. Iltahan ei kenellekään tunteitaan näytä, mutta joskus se on Chiónin sylissä aivan hiljaa. Chióni tietää, ettei silloin pidä tehdä mitään, se menee kyllä ohi.

5. Ilta saattaa olla ihan suoraan törkeäkin Chiónille. Se tulee ja menee ihan miten sitä huvittaa. Chióni on vaan sillee okei :') You do you. Chióni ei ole sinisilmäinen tai tyhmä, se näkee kyllä, että Iltan sydän on jossain muualla. Se ei vaan oikein osaa päästää irtikään.

* * *

Chiónin perspektiivi



Minä en voi pyytää sinua jäämään. En aio edes yrittää. Jos ehdotan sitä, sinä menet, etkä tule koskaan takaisin, viet varjosi mennessäsi enkä saa niistä enää kiinni. En tahdo sitä. En tahdo myöskään omistaa sinua.


Tahdon vain, että niinä hetkinä, kun et saa henkeä, minä olen se, jonka luo sinä palaat. En voi muuttua sinun vuoksesi etkä sinä minun, enkä minä sellaista vaadikaan. Sinä et ole olento, jota saisin kutsua rakkaakseni.







Älä unohda minua. Älä unohda itseäsi. Sillä joskus, kun katson silmiisi, näen sisälläsi pienen pojan. Jonkun, jota et ole koskaan itse nähnyt. Älä unohda häntä. Voisin kertoa sinulle paljon hänestä, jos istuisit vierelleni laskevassa auringossa ja antaisit minun silittää selkääsi. Mutta sinä et ole vielä niin todellinen edes itsellesi.


Siksi minä odotan. Minä vain odotan, että sinä tulet siksi mieheksi, joka todella olet. Rakas pitelemätön luonnonvoimani, et sinä tarvitse minua tai ketään muutakaan siihen. Tule onnelliseksi. Sitä minä toivon.

* * *

Iltan perspektiivi



Minä halveksin ihmisiä. Teidän tuoksuanne, lapsellisia impulssejanne ja häilyväisiä tunteitanne. Sinä et ole mikään poikkeus. Kukaan ei ole.


Sinä olet siedettävin niistä, jotka olen päästänyt iholleni. Tämä keho tuntee kauniita asioita, kun annan sille luvan. Pidän siitä, mitä saat sen tuntemaan. Sinä et kaunistele sitä, mitä olet, elät vapaasti omana itsenäsi, ja arvostan sitä sinussa.


Etkä sinä koskaan kuvittele olevasi parempi kuin olet. Hyvä. Pysy sellaisena, niin voin jakaa kehoni kanssasi vielä hetken. Älä ikinä vaadi minulta mitään. Jos koskaan sanot rakastavasi minua, minä katoan, et näe minua enää koskaan.



On paljon asioita, joita en voi sietää. Teissä ihmisissä on niin sietämättömästi kaikkea ylimääräistä. Joskus haluaisin vain räjähtää silmillenne, näyttää, miten typerältä te minulle tunnutte. Sinä sanoisit, ettei minulla ole omatuntoa. Ehkä minulla ei ole, ehkä en ole kaltaisenne. Älä koskaan kuvittele ymmärtäväsi minua.


Ja silti... Silti haluan, että olet siinä vielä hetken. Vain tämän reunoistaan pimenevän yön.

* * *

Ja viel muokattuna tää yksi:


Kiitos lukemisesta 💛 Vaikka tää on vähän myöhässä iiks

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti