Heppojen aika

Heippis 🖤

Oon kuulkaas löytänyt sisäkuvaamisen riemun nyt tässä! Eli tervetuloa seuraamaan lopputalven/alkukevään kuvasatoa 🌼

VIIMEIN mulla on HEVONEN

Prokrastinoin asiaa kepeesti vuoden :'D Oon himoinnut omaa heppaa nukeille jo pitkään ja oonkin Annikan hepan kanssa kuvaillut viimekeväänä. Nyt tuli viimein hyvä hetki hommata tällainen itsellenikin! Nää on niin hienoja et ihan just rupeen keräileen näitä erikseen, aaghh <3

Mun hepan nimeks tuli Annikan nimeämänä Louis... Pohjaa mun omaan hahmooni yhestä vanhemmasta tarinastani (Kaikujen ranta). On kuulemma tollanen samanlainen sickly rimppana XD

Mun sisäkuvaeksperimenttailut jatkuu! 💙 I love you babyyyy <3

Mulla on ollu jotenkin kovin stressaavaa lately, joten revin iloa kuvaamisesta ja nukeista sitäkin enemmän. Nuket itsessään ei stressaa onneks! Oon saanu ajatuksia etenkin uuden hankkimisesta parempaan suuntaan, tuntuu et joku paine poistu tältä vuodelta täysin ja mulla on miljoona kertaa parempi olo.

Olen myös myynyt nyt yhteensä kuusi nukkea ja kaksi tuun vielä myymään! (As in, ovat varattuja) Ciel ois sitten vielä vailla kotia ja sit näiltä näkymin ois myynnit tältä erää tässä ainakin toistaiseksi. Tää on ollut kyllä aidosti siis ihan mahtavaa! Ja addiktoivaa, tässähän lähtee kohta puolet veks (ei lähde, vitsailen :'D mutta tulee helposti sellainen tunne).

Nää tuntuu niin keväältä!!! AAAA <333

Otin yks päivä Yvonnen vaa kätee sillee ei elä viiti tää on paras nukke ikinä ja menin hyppimään ilosta sen kaa ulos... Jep, point stands, se on upeinta

Hyvin tulivat hepan kaa toimeen C:

Ja sit tulikin takatalvi.

Kidehlin kanssa kävi sama juttu, inspas sikana ja rupesin vaa maukumaan kun katselin sen kaunista pientä nassua. Noidanpenskat <33333

Tein BJD:iden kanssa vähän tällasia kevätfeikkauksia, pitihän sitä Linnea ja Krisukin tuonne tunkea ihmettelemään elämää 💗

Sisaruksista vähän symbolisempaa otosta taas! Mikähän fiksaatio mulla on kokoajan ottaa tulikuvia heistä... Noh, joka tapauksessa, tämän olisi tarkoitus kuvastaa heidän perheolojaan ja sitä, mitä he tuntevat historiastaan. Oon ite kyllä ehkä vähiten ikinä sellanen "let it all burn" -defenssi type of a person, mutta sallin tän näille lapsille x) He kokee kaiken olevan jo hyvinkin menetetty, joten siellä sitä istutaan liekeissä. Ainakin sisko sytyttää veljelle röökin, jos ei muuta 🖤

Oon ny ryhtyny jotenkin tosi tarinalliselle linjalle kuvien kanssa! Tän ois tarkotus kuvastaa sitä, kuinka Willeä ollaan aina rakastettu tosi paljon kaikkien toimesta, mutta se on ollut niin tyhjä ja ahdistunut, ettei se ole koskaan ymmärtänyt sitä. Se on aina halunnut validaatiota ihan järkyttävän paljon, mutta vaikka sitä on kaadettu sen niskaan, se ei koskaan kokenut olevansa rakastettu.

Siellä se sit itkuilee validaation perään tajuamatta, miten paljon sitä on aina rakastettu.

Mua nauratti kun käytin tähän mun eniten monogamisten tyyppien käsiä, Krisu ja Ilta... they would neverrr...

Otetaanko hetki mun tilariasulle!! Rakas @nyannberries kokkaili Willelle mun toiveiden mukaisen asun <3 Tää itketti mua niin paljon,, mun äijjät on mun henkireikä ja mua on aina harmittanut, kun nukkeilussa tuntuu olevan hankalaa löytää niille täysin hahmoon istuvia asuja. Tää on TÄYDELLINEN <3 Minun hemmoteltu pieni prinsessa saa sitä, mitä ansaitsee, eli KAIKEN

Mulle helppo puettavuus on megatärkee juttu, kiitos Iiris kun otit sen erityisesti huomioon💗

Lintu ja minä kaipaamme kesää, eipä meillä muuta

___

Kiittis <3 Ei muuta tällä kertaa, pus!

Sirpaleita ja anteeksiantoa

 Mau 🐈

Mulla ois teille legit SHOOTTI! Vielä muutamia vuosia sitten napsin enemmän shootteja, nyt ne tuntuvat jääneen yksittäisten kuvaideoiden jalkoihin aivan tyystin. Ihana Melo onneks ylläpitää blogimaailmassa yhä shoottiperinnettä, you're doing great <3

Oon pitkään halunnut ottaa Iltasta kuvan Sleep Tokenin Euclidin inspaamana mut tää ei nyt vieläKÄÄN oo se... Oon ihan äärimmäisen tarkka siitä, miltä musiikki ja hahmot tuntuu mulle joten oivoi viereiseen ruutuun meni taas XD Jotain toisenlaista surustelua ja lohtua nyt tuli kuitenkin iltakajosta ikuistettua, you're welcome <3

MUTTA musainspejä tähän tuli silti, mennään Blood Sportilla tällä kertaa! Tää biisi tiivistänee fiilikset joit mulla oli tästä shootista

____

"And somewhere

Somewhere the atoms stopped fusing

I'm still your favourite regret

You're still my weapon of choosing"

"I want to be forgiven

I want to choke up chunks of my own sins

Even if the sky cracks in mourning

And the heavens just won't open up for me"

___

Parantajan tarina: luku 14

 Moro!

Pitkästä aikaa kuvatarinaa. Mun arjessa ei oo riittänyt hetkeäkään tän ajattelemiselle, mutta nyt jaksoin kaivaa kätköistä kesällä kuvattuja osia. <3 Mulla on peräti kolme julkaisematonta osaa :'D Toivon mukaan kerkeisin taas kesämmällä kuvata ihan uusiakin osia 💛

Aiemmat osat löytyvät nyt täältä kaikki!

___

Parantajan tarina

Luku 14: Pysy turvassa

Kanga: Callistra, minun on tunnustettava sinulle jotakin.

Kanga: Minä iskin Caiuksen kimppuun. Odotin, että hän luottaisi minuun ja iskin häntä.

Callistra: *hätkähtää* Oletko sinä kunnossa?

Kanga: Olen.

Kanga: En tiedä, onko Caius kunnossa. Vahingoitin vain hänen silmäänsä. *värähtää* Minä olen ryhtynyt toimimaan liian omillani. Äitini ei tule pitämään tästä. Ei sillä, että hän aviomiehestään välittäisi, mutta silti.

Kanga: Minun tekemisistäni on kadonnut särmä. En ole pitkään aikaan ollut varma, mitä olen tekemässä.

Kanga: *kipuaa Callistran syliin* Ja entä sinä sitten? Äitikään ei tiedä, mitä tekee, kun pitää sinut vankina ja ohjailee siskoasi pelolla. Äiti on menettänyt otteensa jo ajat sitten, mutta se ei jaksa yllättää minua. Hän on minusta pelkästään surullinen.

Callistra: Et saa parjata Annelisea tuolla tavalla. Hän on hauraampi kuin kuvittelet.

Kanga: *kikattaa* Niin, sinähän sen tiedät. Hän taitaa rakastaa sinua yhä.

Callistra: Ei, hän vain kuvittelee niin, koska ei pysty päästämään irti menneisyydestämme. *huokaa* Hän on aina sekoittanut sellaiset tunteet rakkauteen.

Kanga: Onko kukaan koskaan sanonut sinulle, että sinulla on kammottava maku naisten suhteen?

Callistra: *naurahtaa kuivasti* Olen tietoinen siitä.

Kanga: Hei, sinä senkin.

Callistra: Kanga... *vetää syvään henkeä* Kai sinä ymmärrät, että et voi tehdä liian villejä vetoja nyt?

Kanga: Minulla ei ole mitään menetettävää.

Callistra: *tarttuu Kangaan tiukemmin* Sinulla on kaikki. Olet nuori ja... ja...

Kanga: Älä hermoile. Caius on hölmö, hän kuvitteli saavansa minun silmäni. Raukka ei edes tiedä, että eivät voimat minun silmissäni ole. *nauraa* Caiuksesta ei ole mitään harmia meille.

Callistra: Ehkä ei, mutta et silti voi syöksyä päin jokaista vaaraa kuin se olisi sinulle pelkkä hassu haaste, joka ylittää. En anna sinun. Minä haluan meille tulevaisuuden, tavalla tai toisella.

Kanga: Mitähän äitini siihen sanoisi? *nauraa* Hänen entinen elämänsä rakkaus hänen tyttärensä kanssa... Olet julma nainen, Callistra.

Callistra: *vilkuilee pois päin* Älä mieti sitä, pyydän.

Kanga: *hiljempaa* En mietikään. Joskus minä mietin vain sinua ja sitä, että olet vielä siinä.

Callistra: Voi, Kanga...