Parantajan tarina: luku 15

Poikkeuksellisesti pieni yap ennen kuvatarinaa! Palautin tällä viikolla mun gradun ja oon ravannut koko viikon näkemässä ihmisiä 💗 Oon sanaton, itkuinen ja niin kiitollinen että se ei mahdu oleen mussa <3

Mulla ei virallisesti ole enää mitään opiskelujuttuja tehtävänä <3 Itkuisammat avautumiset asiasta saatte varmasti myöhemmin, juuri nyt ajattelin vetää syvään henkeä!

Mulla ois höpötettävää myös kuvatarinasta, mutta palaan siihenkin myöhemmin. Pus <3

___

Parantajan tarina

Luku 15: Kuilu

Kanga: Äiti, minulla on sinulle kerrottavaa. *huokaa* Et tule pitämään siitä.

Annelise: Anna tulla vain.

Kanga: Minä puukotin sinun aviomiestäsi silmään.

Kanga: Hän halusi... *hymähtää* Kaikenlaisia asioita minulta.

Kanga: Caiusta taisi silti kiinnostaa eniten minun silmäni. Raukka kuvitteli, että hän saisi näkijän voimat viemällä ne. *nauraa*

Annelise: Mitä sinä olet tehnyt, Kanga?

Kanga: Minä käräytin sinun miehesi. Hän on kaiken aikaa ollut vierelläsi vain saadakseen hyötyä minun voimistani. Se idiootti kuvitteli, että voimani ovat silmissäni. Annoin hänelle pienen opetuksen, siinä kaikki.

Annelise: Missä Caius on nyt?

Kanga: Eikö tämä tieto järkytä sinua?

Annelise: *huokaa* Ei. Minä odotin häneltä parempaa, mutta en ole yllättynyt.

Annelise: Minä olen pitänyt hänet lähelläni vain, koska se on ollut kätevää.

Annelise: Vahingoititko sinä häntä pysyvästi?

Kanga: Iskin häntä veitsellä silmään, hah.

Annelise: Meillä lienee silti syytä pelätä, että hän yrittää jotakin uudelleen.

Annelise: Caius on kenties säälittävä, mutta hän voi silti olla meille vielä vaaraksi, jos kertomasi pitää paikkaansa.

Kanga: Säälittävä olit sinäkin, kun nait sellaisen miehen. Mitä oikein ajattelit? Etkö todella saanut enää ketään parempaa? *nauraa* En toisaalta ihmettele.

Annelise: Tällä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa, Kanga. Pysy aiheessa. Meillä on vahingoittunut, potentiaalisesti vaarallinen Caius tuolla jossakin. Sinun olisi pitänyt tappaa hänet eikä leikkiä hänellä, jos koit hänet uhaksi.

Annelise: Sitä paitsi muistuttaisin sinua, että parantaja on vielä hengissä.

Kanga: Tuo sinun kissa ja hiiri -leikkisi on naurettavaa. Ketä sinä enää edes pelaat, tiedätkö sitä itsekään?

Kanga: *naurahtaa* Minun silmissäni sinusta on tullut vain vanha akka, joka haikailee eksänsä perään. Yrität niin kovin saada Callistrasta irti minkä tahansa reaktion.

Annelise: Sinulla ei ole oikeutta puhua hänestä noin. Poistu, Kanga, minä en jaksa kuunnella solvauksiasi juuri nyt.

Kanga: *nauraa* Sinustapa on tullut heikko, en minä edes aloittanut vielä kunnolla.

Kanga: Miten haluatkaan, äiti. *nousee ja kävelee pois*

Annelise: *jää tuijottamaan Kangan perään* Milloin hänestä tuli tuollainen? Vaikka ainahan hän on ollut paha suustaan. Minä en ole osannut luoda maailmaan mitään aidosti hyvää.

Annelise: *haukkoo henkeään* Tuoda nyt Callistra keskusteluun tällaisena hetkenä...

Annelise: Minulla on ikävä Aldreiaa. Hänen pehmeyttään ja lämpöään. Ehkä Kanga on oikeassa, minusta on todella tullut säälittävä.

Annelise: *vetää raskaasti henkeä*

Annelise: Mitä minä olen oikein tekemässä?

* * *