Kysymyspostaus

Tervehdys!

Pitkästä aikaa halusin koota ihan perinteisen kysymyspostauksen tänne blogin puolelle. Siitä onkin hetki, kun olen edellisen kerran tällaisen tehnyt! ^^ Elävöitetäänpä blogimaailmaa hieman ja nostetaan pintaan vanhoja klassikkopostaustyyppejä!

Kysymykset kysyin Instagramin puolella. Kiitos paljon kaikille kysyneille! Kysymyksiä tuli piristävän paljon. Pidetään tällainen uudemmankin kerran 💛

* * *

Monta nukkea omistat? Tahtoisitko vielä lisää?

Kuvasta puuttuu muutama muovilapsonen. Lisäksi pari peruukkivaihdosta on tapahtunut tämän kuvan ottamisen jälkeen.

Tällä hetkellä omistan 47 Pullip-perheen nukkea (jos joulunukkeni lasketaan tähän mukaan). Tahtoisin vielä ihan kamalasti lisää, mutta yritän vähän hillitä ostohimojani. ^^' (Onneksi myös lompakko tekee sitä minun puolestani.) Ainakin kolme nukkea olisi tarkoitus ihan varmasti vielä hankkia. (Mallit Another Queen, Suiseiseki 2007 ja Kirakishou 2007).

MH-nukkejen puolella kokoelma elää jatkuvasti! Tässä poppooni ennen joulua. Siitä puuttuvat kustomia odottavat nuket. Ne pitäisi saada jossain kohtaa kustomoitua. Lisäksi olen hankkinut jouluksi jokusen uuden, joten ryhmäkuva pitänee ottaa uusiksi...

Näitä on tulossa meille vielä vaikka kuinka. :'D Haavelistani on pitkä, ja uskon hankkivani vielä jokusen lisää.

Millä tavalla haluaisit herättää blogimaailman eloon?

Musta olisi tosi ihanaa, jos ihmiset kommentoisivat jälleen toistensa blogeihin aktiivisesti ja ylipäätään postailisivat. Mulla on hirveä ikävä pitkiä selityspostauksia ja mitä luovempia muita postauksia, joista bloggaajan persoona ja innostus kuultavat läpi. Postasinkin tästä aiheesta lokakuussa.

Onko blogi tärkeä asia sinulle?

On ehdottomasti! Olen käytännössä kasvanut blogien maailmassa, joten monet muistot ovat säilyneet täällä taltioituna. Paljon on sellaista, jota muistelen lämmöllä. Blogit ovat ihana ympäristö itsensä ilmaisemiselle ja yhteyksien ylläpitämiselle. En myöskään osaisi olla kirjoittamatta blogia ollenkaan, koska olen tehnyt sitä niin pitkään. Se on osittain terapeuttistakin hommaa.

Entä miten blogi on vaikuttanut elämääsi?

Ihana kysymys! Blogi on ollut osa sitä, kuinka olen kasvanut ihmiseksi. Tänne on tullut purettua elämänvaihe poikineen; käytännössä täällä ovat tallessa sekä kaikkein noloimmat ja kamalimmat kompuroinnit että lämpimimmät muistot. Olen oppinut kantapään kautta, kuinka ihmisten kanssa ollaan, milloin pitää pyytää anteeksi ja milloin kannattaa pitää puolensa. Blogimaailma opetti pikku-Saralle paljon sosiaalisesta maailmasta. Vähän piti temppuilla ennen kuin sujui. :'D

Toisaalta jatkuva kirjoittaminen ja kuvaaminen on myös muovannut persoonallisuuttani siihen suuntaan, missä se nyt on. Ilman bloggaamista ja esim. kuvatarinoita olisin tuskin innostunut kirjoittamisesta ihan yhtä palavasti. Ja kirjoittaminen puolestaan muodostaa koko pohjan sille, kuka olen, joten voisihan tästä aika isoja viivoja vetää.

In short, bloggaaminen on ollut iso tekijä koko minuuteni kannalta. Olen kiitollinen siitä, että aloitin bloggaamaan jo varhaisessa vaiheessa. Minua ei edes erityisemmin hävetä muistella vanhoja postauksiani, koska ne kuuluivat senhetkiseen elämään ja siitä on kasvettu. Kuuluvat elämään siinä missä muutkin muistot.

Mikä on sulle tärkeintä nukkeilussa?

Nukkejen itsensä ohella nautin harrastuksen yhteisöllisyydestä. Olen saanut harrastuksen kautta paljon kavereita ja nautin siitä, että tätä kautta pääsee sosialisoimaan ihan eri tavalla kuin yleensä. Mulle myös itse kuvaaminen on ihan hirveän rakasta puuhaa. Saatan varsinkin kesäisin viettää useita tunteja ulkona vain kuvaamassa eri nukkeja. Monesti nukkejen kuvaaminen on juuri se ihana katkaisu, jonka tarvitsen arkeeni. Sen lisäksi se on tietenkin loistava tapa purkaa luovuutta.

Tärkein tarina, jonka olet kirjoittanut?

Huh, no nyt on paha kysymys. Olen kirjoittanut ihan kamalasti, joten valinta on vaikea. Näin lonkalta heittäisin, että lukion alussa kirjoittamani Kirkkain tähti lienee rakkain tarinani, vaikka olenkin kehittynyt sitten sen kirjoittamisen. Ilman Kirkkainta en olisi kuitenkaan koskaan innostunut kirjoittamisesta siinä mittakaavassa, jossa pyörin nyt. Kirkkaimman kautta opin, kuinka rakennetaan pitkä, monimutkainen tarina ja myös kirjoitetaan se. Sillä on ihan erityinen paikka sydämessäni, tulee varmaan aina olemaan. Ilman sitä en olisi kasvanut kirjoittajanidentiteettiini niin vahvasti.

Mikä sai sut ajautumaan kirjoittamisen pariin?

Tähän ei itse asiassa ole ihan selvää vastausta. Olen pienestä pitäen ollut kova luomaan kaikenlaista, millä on toki osansa asiassa. Ainoana lapsena sain aina viihdyttää itseäni, joten minulla oli jo pienenä paljon omia hahmoja ja tarinoita. Sen lisäksi olen lukenut alle kouluikäisestä (ja minulle toki myös luettiin). Lukuinto antoi paloa myös kirjoittamiseen.

Ala-asteella tehdyistä ainekirjoituksista innostus varmaan lähti viriämään. Sitä ennen olin jo suunnitellut omia hahmoja. Nukkejen myötä opin kehittämään tarinoita, tekemään kuvatarinoita ja pohtimaan erilaisia juonikuvioita. Voisi siis sanoa, että ajauduin luovan kirjoittamisen pariin kaikkien näiden tekijöiden ohjaamana. Yläasteella aloin kirjoittaa pitkää proosaa ihan tosissani. Sain myös senaikaisilta opettajiltani paljon kannustusta aiheen tiimoilta.

Rakkain hahmosi?

Hän, ehdottomasti hän 💛 Rakkaimpani nimi on Mariel, ja hän on tarinastani Jonne taivaat eivät näe. Marielista tuli minulle todella tärkeä, koska kirjoitin hänen kauttaan ensimmäistä kertaa kiltin ja hyvän ihmisen, joka ei juuri joutunut kärsimään kiltteydestään ja sai siitä arvostusta. Sellaista näkee todellisessa elämässä ihan liian harvoin. Näin itse hyvin kilttinä ihmisenä tahtoisin kovasti, että kiltit sydämet saisivat enemmän arvostusta ainaisen tallonnan sijaan.

Tärkeää on myös se, että kirjoitin Taivaat keväällä, jolloin alkoi paistaa aurinko ja sain muutenkin lisää virtaa silmittömän rankan talven jäljiltä. Ilman Marialia ja pojan kautta tekemiäni havaintoja tuskin olisin osannut lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta, joka painoi minua kokonaisen vuoden. Onneksi kirjoitin kyseisen tarinan! Mariel on ihan hurjan rakas minulle. Pieni aurinkoni <3

Mitä sulle kuuluu?

Juuri nyt ihan hyvää itse asiassa! Olen saanut koota itseäni rauhassa puolet tästä vuodesta. Voin paljon paremmin kuin viimevuonna, koska olen taas turvassa ja saan ihan omassa päässäni pohtia elämääni. Tarinoiden kirjoittaminenkin on ollut kovin mukavaa! Varsin produktiiviselta on näyttänyt senkin suhteen. 

Olen aina ollut kova uimaan, mutta syömishäiriö vei sen riemun vuoksiksi. Lukion ykkösellä aloitin sen uudelleen, mutta kakkosella se jäi, koska parisuhde vei kaiken energiani. Nyt jatkan sen parissa jälleen ja olen ihan kamalan iloinen siitä! Myös syömishäiriö on vihdoin alkanut hellittää koko iän mittaisen taistelun jälkeen. Olen siis varsin ylpeä itsestäni! Nyt menee hyvin ja uskallan elää ihan eri tavalla kuin koskaan ennen.

Onko PicsArt maksullinen vai löytyykö siitä joku rajallinen, ilmainen versio?

Rajallinen, ilmainen versio on ladattavissa sekä puhelimeen että koneelle. Puhelinversio on oman kokemukseni perusteella tarkempi ja toimivampi, käytän sitä itse kuvanmuokkaukseen.

Mitä muita nukkeja sulla on Pullipien lisäksi?

Multa löytyy Monster High -nukkeja vino pino, yksi 60-senttinen Obitsu-nukke, yksi Novi Stars, Winxejä ja vähän satunnaisia nukkeja sieltä täältä. Tänä vuonna olen innostunut kuvailemaan kaikkia muitakin nukkejani ihan urakalla, joten näitä kaikkia mahdollisia on tullut täältä blogin puoleltakin varmasti bongattua. (Ja lisää kuvia tulee ihan varmasti... 👀)

Millaset sun valokuvausestetiikat on?

Yleensä se riippuu aika paljon siitä, mitä milloinkin kuvaan. Tämä on muuten aivan ihana kysymys, rakastan estetiikkajuttuja <3

Luontokuvissa suosin yleensä minimalismia ja kuvaan esim. korsia ja lehtiä hyvin läheltä. Joskus saatan ikuistaan laajemmankin kokonaisuuden, esimerkiksi maiseman, jos etäisyys on sopiva eikä valo inhoa minua ja kameraani.

Tässä muutama räpsäisy parhaista ystävistäni. Tosi harvoin kuvaan muita ihmisiä kuin itseäni, mutta muita kuvatessani tykkään leikkiä kuvakulmilla ja ikuistaa enemmän hetkiä kuin ihmisiä. (Olen kaveriporukassa se official tilannekuvaaja, minulta tullaan kysymään kuvia tapahtumista aina jälkikäteen :'D)

Selkeimmät estetiikat ovat omakuvissani! Varmaan huvittavinta on se, että tosi harvoin kuvaan itseäni vaatteet päällä. Estetiikkoihini kuuluu usein näkyvä iho, eräänlainen paljaus enemmän henkisellä kuin kuvissa näkyvillä fyysisellä tasolla. Tykkään olla kameran edessä avoin. Tämä saattaa johtua siitä, että usein omakuvissani on aina jokin idea. Usein kuvaan tunteitani.

Muita selkeitä estetiikkoja ovat hameet, ruusut ja selkeät taustat. Tykkään kauheasti myös metsäkuvista! Nämä kolme kuvaa demonstroivat oikein hyvin.

Mp mun nuksut? (@beedollzz Instagramissa)

Namiko on tosi kaunis! Tykkään hurjasti sen uudesta peruukista, korostaa hyvin Classical Alice Sepian luontaisia värejä. Myös toinen neitisi on oikein suloinen.

Millaista musiikkia kuuntelet?

Oikeastaan vähän kaikkea. Käy niin vanha suomimusiikki kuin kpop, indie ja örinämetalli. Olen tyypillinen "laidasta laitaan" -ihminen musiikin kanssa. Tykkään kamalasti myös instrumentaalisesta musiikista (esim. elokuvien soundtrackit). Tällä hetkellä taidan kuunnella eniten kpoppia. Muita suosikeita ovat esim. Aurora, Years & Years ja Panic! At The Disco.

Millaiselta sun unelmien nukke näyttäis?

Mietin pitkään, pitäisikö minun yrittää piirtää tähän vastaus, mutta en yksinkertaisesti osannut päättää, millainen nukesta sitten tulisi. Minusta tuntuu, että on aika mahdoton ajatus, että Groove julkaisisi vielä jotakin, jonka oikeasti haluaisin. :'D Mutta näin konseptina tällaiset kiehtoisivat:

- Tummameikkinen Isul, Midnight Deja Vun tyylinen
- Ihan mustahuulinen Pullip (vaikka Chill toki on jo olemassa)
- Ylipäätään tummasävytteinen Pullip
- Lisää tummaihoisia nukkeja! Niitä on aivan liian vähän

Rakkain nukkesi?



Jollakin tasolla tulen aina rakastamaan esikoistani Tsukikoa eniten. Ensimmäinen nukke on kulkenut kanssani puolet tähänastisesta elämästäni, joten yhteinen taipaleemme ei ole ihan lyhyt. Kiitos Tsukikolle siitä, että tämä harrastus maistuu yhä yhdeksän yhteisen vuoden jälkeenkin!



En kuitenkaan voi olla mainitsematta myös Edrieliä tässä. Eos oli pitkään yksi suurimmista graileistani ja tämän tytön stailaus on suosikkini ihan kaikista nukeista koskaan, vaikka itse sanonkin. Rakas olento siis! ^^

Lemppari vuodenaika nukenkuvauksen kannalta?

Kesä! Hyvin yksinkertaisesti kesä. Talvi on lempivuodenaikani, mutta kuvaamisen kannalta kesällä on aivan ihanaa vain juosta ympäriinsä ja kuvata kaikkialla. Ei esteitä, ei ongelmia. Pakko kyllä sanoa, että alkusyksy kauniine väreineen on myös kaunis ja viileydeltään kätevä kuvaamiseen. (+ Halloween!)

Okei rakastan kaikkia vuodenaikoja koska ne saa mut tuntemaan itseni tosi eläväksi,,, oon vaan constantly inspiroitunut koska luonto on niin ihana

Millä ylläpidetään nukkeintoa niin kauan kuin sä olet ylläpitänyt?

Uskoisin, että mulla nukkeinto on puhtaasti vaan jotain, jota ilman en osaa elää. Nukeista ja niiden kanssa touhuamisesta on vuosien varrella tullut osa arkirutiinia. Tuntuisi tyhjältä olla ilman. Vähän samalla tavalla kuin mihin tahansa muuhunkin harrastukseen kasvetaan, olen kasvanut kiinni nukkeiluun.

Jos nyt ihan vinkkilinjalle lähdetään, tässä jokunen:

- Katsele paljon muiden ihmisten nukkekuvia. Mielellään myös kommunikoi muiden harrastajien kanssa, se inspiroi varsin usein.
- Innostus on se avain! Jokainen innostuu yksilöllisesti. Kuuntele itseäsi: mikä saa sinut hyppimään riemusta; milloin et malttaisi millään olla tekemättä nukkejuttuja?
- Joskus ihan vain uuden nuken hankkiminen kohentaa intoa. Joillakin se toimii toisin päin - porukan karsiminen helpottaa sekavaa nukkefiilistä. Minulla se on juuri se uuden nuken hankkiminen, joka motivoi.
- Suosittelen foorumeita! Pullip Suomessa pyöriminen innostaa joskus kovasti.
- Ylipäätään nukeista puhuminen on iso osa koko innostusta. WhatsAppin nukkeryhmät ovat oiva paikka tällaiseen.
- Omien nukkejen uudistaminen saattaa kohottaa innostusta.
- Uudet, kivat nukenvaatteet nostavat kiinnostusta omaan poppooseen aika usein!

Millainen tyyli sulla on irl?

Olen henkeen ja vereen hame- ja mekkoihmisiä! Kuljen niissä sen osan vuodesta, jonka lämpötila sallii kulkea.

Tyyliäni on jokseenkin hankalaa määritellä, koska nautin oikeastaan vähän kaikesta. Pitsi ja yksityiskohdat ovat suosikkejani. Tykkään myös käyttää värejä, vaikka se ei näistä kuvista juuri tulekaan ilmi. :'D Suosin paljon kirkkaita värejä - keltaista ja punaista löytyy erityisesti. Meikkaan myös jokseenkin "paljon" (eli en varsinaisesti paljon, käytän vain vahvoja värejä).

Tämä mekko on estetiikkani huipentuma! Tämän tyyppisistä vaatteista pidän eniten.

(Tämä on muuten Halloween-kuva, siksi moinen maskeeraus)

Vessakuvat on osa jokapäiväistä glamouria!!

Mekkojen vannoutuneena käyttäjänä joudun aina talvisin vähän soveltamaan. Koruilla, meikillä ja isoilla villapaidoilla mennään aikauseasti läpi talven. Nyt, kun en enää inhoa housuja ihan yhtä palavasti kuin aiemmin (kiitos syömishäiriölle siitäkin ilosta, oli tosi nautinnollista, kun en legit kyennyt hengittämään housut jalassa, kun ahdisti niin paljon), minun on vähän helpompi elää talvivaatteissakin.

Suosikki-MH sun omista?



Tämä tyyppi tässä. 💗 C.A. Cupid oli tosi pitkään haaveissani, joten varjelen tätä tyttöä vielä tänäkin päivänä.

Hyvänä kakkosena tulee toinen suuresti haaveissani pyörinyt Wydowna Spider. Tässä neitokaisessa riittää ihmettelemistä useine käsineen ja hurjine silmineen. Wydownan kotiutin vasta tänä syksynä, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että sen kroppa on ehkä hienoin asia koskaan.

Mikä on sun grail-MH?



Ghouls Rule -kolmikko on vahvasti haaveissa! Ehdinkin näistä kolmesta höpöttää jo tähän postaukseen. GR on suosikkilinjani ja tämä kolmikko yksinkertaisesti upea.

Basic Lagoona on myös haavelistalla korkealla. Minulla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan Lagoonaa, ja kovasti haikailisin juurikin tämän basic-version perään. Rakastan Lagoonaa nukkena tosi paljon, enkä voi uskoa, etten oikeasti omista sitä tällä hetkellä, vaikka se on aina kuulunut suosikkieni joukkoon.

Myös Abbey (nimenomaan tämä basic) on haaveissani. Harmittaa hirveästi, että ulkona on lunta, mutta minulla ei ole Abbeyta kuvattavaksi. :(

Nukkeiluhaaveita/-tavoitteita vuodelle 2020?

Oi, no nyt tulee ihan listauksena!

- Haluan koko sakin valmiiksi, eli toisin sanoen tahdon joulunukelleni peruukin ja muutamalle muulle nukelle vähän kroppia ja mahdollisia peruukeita.
- Ajattelin välttää turhia ostoksia. En tahdo hirveän useaa uutta Pullip-perheen nukkea.
- ...mutta jos valmistun, aion hankkia jonkin ihan erityiskalliin ja hienon Pullipin. (Suunnitelma on elänyt jostain 9-vuotiaasta, jos muistan oikein...) You can't stop me because that's what I deserve.
- No, jos pääsen opiskelemaan, en osta juuri muuta kuin säilykkeitä ja nuudeleita. Eli nukkehaaveet varmaan tyssäävät sitten hetkeksi. Hyvää aikaa keskittyä omaan porukkaan, siis!
- MH-puolelta haluaisin ehtiä hankkia suurimman osan haavenukeistani kotia kohti. Ainakin GR:t ja Basicit tahdon kokonaisuudessaan omakseni. Muutama noista uudemmista julkaisuista olisi myös ihanaa hankkia (esim. Sirena ja Luna nyt ainakin).
- Tahtoisin saada kustomointia odottavat MH:ni valmiiksi. Jokaisen heistä, jotta ei tarvitsisi pyöritellä raukkoja enää kaapissa turhan panttina.
- Minulla on Yksi Tietty ™ kuvaidea, jonka aion toteuttaa joulunukellani. Joulunukkeni on ehkä vähiten jouluinen ja talvinen hahmo, joka minulla on, joten tämä kuvaidea vaatii ehdottomasti kesän ja hiekkarannan. (Tämä koko tavoite on oudon spesific, mutta rakastan tuota tapausta ihan kamalasti jo nyt ;-;)
- Jospa sitä saisi miittailtua pikkuisen enemmän. (Tampereelle päin miittejä, eikös juu?)
- Jos muutan toiseen kaupunkiin, aion etsiä kaikki mahdolliset kuvauspaikat! Aiemmin olin tästä kauhuissani, mutta nyt uusi into on alkanut nostaa päätään.

Millaiseen asiaan haluaisit eniten muutosta sun elämässä?

Rahatilanne, mielenterveys ja perhe ovat ehkä korkeimmat. Aikamoinen TOP 3... Eli toisin sanoen, ylppäreiden jälkeen töitä, jos pää rakas sen suinkin kestää. Mielenterveyden kanssa työskentelen kokoajan. Perhetilanteen kaoottisuudelle en mahda vielä mitään, mutta aika onneksi yleensä näyttää. Vielä vähän pitää jaksaa. <3 Onneksi äiti on rakkain ikinä.

Mitä sä toivot, että oot tehnyt ja/tai saanut elämässä seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Ääks! Mitähän tähän sanoisi. Olisinpa opiskelemassa ja vähän työkykyisempi. (Tai olenhan minä, nyt vaan pukkaa kiirettä joka suunnasta...) Haluaisin myös olla vakaassa, turvallisessa parisuhteessa. Sitä varten minun pitää työstää mielenterveyttä aika lailla, mutta näen sen ihan mahdollisena! Tarkoituksena olisi myös alkaa heitellä romaani-ideoita kustantamoille ja työstää edes joku kässäri ihan romaaniksi saakka. (Se on suurin haaveeni!)

Sun omasta nukenvaatekokoelmasta lempivaatteita/-asuja?

Näitä on muutama! ^^



Tämä asu ihan kokonaisuudessaan on suosikeitani. Sen molemmat osat kuuluvat Pullip My Melodyn stockiin.



Paita, joka Nonalla on tässä päällä, on ehkä kätevin asia koskaan. Käytän sitä paljon Granatélla ruutuhousujen kanssa (nekin ovat muuten ihan mainiot).



Tämä Romantic Kingin stockeihin kuuluva hartia-mikälienee on uskomattoman esteettinen ja käy vähän eeppisempiin shootteihin loistavasti.



Prupaten stock-asu on suosikki-stockini!! 💛 Niin upea ja yksityiskohtainen. Pidän yksityiskohdista ja lolita-muodista kovasti.




Koko Bloody Red Hoodin stock-repertuaari on ihan ehdottomia suosikkejani myöskin. BRH ja Prupate keikkuivat ostoslistallani vuosia osittain stockiensa vuoksi, köh köh...

Lisäksi esim. Midnight Deja Vun stockit ja jotkin tietyt kengät ovat jatkuvasti käytössä. Voisin basically hukkua nukkejen stockeihin, niitä ei ole ikinä liikaa :'D

* * *

Tällainen kysymyspostaus syntyi tällä kertaa! Paljon kiitoksia kaikille kysymyksiä lähettäneille ja postauksen lukeneille 💛