Parantajan tarina: luku 9

 Hey!

Piiitkästä aikaa Parantajan tarinaa. 💛 Kiitoksia paljon sitä kaivanneille <3 Arvostan aina ihan hurjasti kaikkia kommentteja tähän(kin) tarinaan liittyen c: <3

Tässä tarinassa päästään pitkästä aikaa Anemonea ja Hallaa. Siitä onkin hetki, kun heitä on viimeksi nähty!

Edelliset osat:

Luku 8

Luku 7

__

Parantajan tarina

Luku 9: Näky

Anemone: Halla, olemmeko me unessa?

Halla: *nyökkää* Olemme.

Anemone: Täällä on niin kaunista. Ei satu ollenkaan.

Halla: Älä puhu tuollaisia, huolestutat minut. Aivan kuin olisit kuollut.

Anemone: *naurahtaa* Oletko sinä todella noin huolissasi minusta?

Halla: Minä välitän sinusta kovasti, Anemone. *pitää tauon* Miltä sinusta tuntuu juuri nyt?

Anemone: Totta puhuen pääni tuntuu melko jähmeältä juuri nyt. Ajattelen Kangaa…

Halla: Sitäkö, mitä hän teki sinulle?

Anemone: Sitäkin, mutta ennen kaikkea sitä, että hän on näkijä.

Halla: Olen pahoillani, etten ole kertonut. Yritin varoittaa sinua unissa, mutta hänen on täytynyt osata katkaista unesi, näkijä kun on.

Anemone: En tiennyt, että näkijä pystyy sellaiseen.

Halla: *huokaa syvään* Minulla on paljon asioita kerrottavana. 

Anemone: Tahdotko sinä kertoa minulle?

Halla: Tahdon. *huokaa* Minun hiljaisuuteni on jo aiheuttanut riittävästi kärsimystä.

Halla: Maailman alussa kyliä oli vain yksi. Ne elivät tyynessä sovussa keskenään, silloin kylät eivät olleet vielä jakautuneet erilleen. Viha ei vallinnut ihmisten välillä.

Anemone: Niinkö? Mikä sai kylät jakautumaan Parantajan ja Näkijän kyliksi?

Halla: *huokaa* Sama viha, joka on läsnä kylissä tänäkin päivinä. Katkeruus. Ihmiset alkoivat ajan saatossa unohtaa Unenkutojan olemassaolon ja keskittyä keskinäisiin riitoihinsa. Lopulta riidat jakoivat ihmiset kahteen joukkoon. 

Halla: *tulee lähemmäs Anemonea* Sen jälkeen perustettiin kaksi kylää. Toinen näkijän ympärille, toinen parantajan. Niin oli parempi.

Halla: Kummastakin kylästä tuli tunnettu vetonaulojensa ansiosta. Vuosia vieri, ja aina kyliin syntyi uusi näkijä ja parantaja.

Anemone: Ja nyt minä olen osa tätä Unenkutojan määrittämää jatkumoa?

Halla: Juuri niin.

Halla: Maailmassa on aina ollut sekä näkijä että parantaja. Vihanpito ei kuitenkaan ole Unenkutojan tahto.

Halla: Sen ihmiset ovat itse synnyttäneet välilleen.

Anemone: Halla… Minulla on kysymys.

Halla: Niin? Voit kysyä mitä tahansa.

Anemone: O-oletko sinä...

Halla: *hengittää syvään*

Anemone: Oletko sinä Unenkutoja?

* * *

Toisaalla

"Yrititkö sinä tappaa minun kyläni parantajan?"

Kanga: *värisee muistolle* Kenestäkään ei ole mitään hyötyä. Helvetin helvetti. Minä epäonnistuin ja nyt sekä äitini että Callistra halveksivat minua.

Kanga: *nauraa itsekseen* Mitähän äitini seuraavaksi keksii? Hän ei voi enää lähettää minua tappamaan parantajaa, se kortti on käytetty.

Kanga: *hymähtää* Näkyjäkään ei ole tullut ikuisuuksiin. Voisinpa sanoa osaavani edes sen.

Kanga: Olen lopen kyllästynyt tähän kylään.

Kanga: Tämä on pelkkä äitini leikkikenttä, jolla osoittaa oma erinomaisuutensa.

Kanga: Äitini ei osaa muuta kuin pelata merkityksettömiä valtapelejä.

Kanga: Hän ei ole vielä saanut tarpeekseen tästä kissa ja hiiri -leikistä Parantajan kylän kanssa, mutta minä olen.

Kanga: En ole ihminen, joka velloisi itsesäälissä enkä ryhdy sellaiseksi nytkään. *värähtää* Tämä kuvottaa minua.

Kanga: Callistrakin on järkyttynyt, turhaan minä hänen luokseen menen. Hän ei jaksa katsella minua juuri nyt eikä hänen naamansa miellytä minua yhtään sen enempää. 

Kanga: Hänkin on pelkkä pettymys.

Kanga: Sitä paitsi hän on minun äitini vanki.

Kanga: *tuhahtaa itsekseen* Eihän sellaisten kanssa voi...

Kanga: *päätä vihlaisee* Mitä nyt?

Kanga: *jähmettyy paikalleen* M-mitä-

Kanga: *taipuu* A-aaa!

*kuvat välähtävät Kangan silmissä*

Kanga: *huohottaa* Se... se oli... Se oli näky. Minä tiedän tismalleen, mitä tuo näky tarkoittaa.

Kanga: Caius. Olen ehtinyt unohtaa Caiuksen kokonaan.

* * *