Parantajan tarina: luku 14

 Moro!

Pitkästä aikaa kuvatarinaa. Mun arjessa ei oo riittänyt hetkeäkään tän ajattelemiselle, mutta nyt jaksoin kaivaa kätköistä kesällä kuvattuja osia. <3 Mulla on peräti kolme julkaisematonta osaa :'D Toivon mukaan kerkeisin taas kesämmällä kuvata ihan uusiakin osia 💛

Aiemmat osat löytyvät nyt täältä kaikki!

___

Parantajan tarina

Luku 14: Pysy turvassa

Kanga: Callistra, minun on tunnustettava sinulle jotakin.

Kanga: Minä iskin Caiuksen kimppuun. Odotin, että hän luottaisi minuun ja iskin häntä.

Callistra: *hätkähtää* Oletko sinä kunnossa?

Kanga: Olen.

Kanga: En tiedä, onko Caius kunnossa. Vahingoitin vain hänen silmäänsä. *värähtää* Minä olen ryhtynyt toimimaan liian omillani. Äitini ei tule pitämään tästä. Ei sillä, että hän aviomiehestään välittäisi, mutta silti.

Kanga: Minun tekemisistäni on kadonnut särmä. En ole pitkään aikaan ollut varma, mitä olen tekemässä.

Kanga: *kipuaa Callistran syliin* Ja entä sinä sitten? Äitikään ei tiedä, mitä tekee, kun pitää sinut vankina ja ohjailee siskoasi pelolla. Äiti on menettänyt otteensa jo ajat sitten, mutta se ei jaksa yllättää minua. Hän on minusta pelkästään surullinen.

Callistra: Et saa parjata Annelisea tuolla tavalla. Hän on hauraampi kuin kuvittelet.

Kanga: *kikattaa* Niin, sinähän sen tiedät. Hän taitaa rakastaa sinua yhä.

Callistra: Ei, hän vain kuvittelee niin, koska ei pysty päästämään irti menneisyydestämme. *huokaa* Hän on aina sekoittanut sellaiset tunteet rakkauteen.

Kanga: Onko kukaan koskaan sanonut sinulle, että sinulla on kammottava maku naisten suhteen?

Callistra: *naurahtaa kuivasti* Olen tietoinen siitä.

Kanga: Hei, sinä senkin.

Callistra: Kanga... *vetää syvään henkeä* Kai sinä ymmärrät, että et voi tehdä liian villejä vetoja nyt?

Kanga: Minulla ei ole mitään menetettävää.

Callistra: *tarttuu Kangaan tiukemmin* Sinulla on kaikki. Olet nuori ja... ja...

Kanga: Älä hermoile. Caius on hölmö, hän kuvitteli saavansa minun silmäni. Raukka ei edes tiedä, että eivät voimat minun silmissäni ole. *nauraa* Caiuksesta ei ole mitään harmia meille.

Callistra: Ehkä ei, mutta et silti voi syöksyä päin jokaista vaaraa kuin se olisi sinulle pelkkä hassu haaste, joka ylittää. En anna sinun. Minä haluan meille tulevaisuuden, tavalla tai toisella.

Kanga: Mitähän äitini siihen sanoisi? *nauraa* Hänen entinen elämänsä rakkaus hänen tyttärensä kanssa... Olet julma nainen, Callistra.

Callistra: *vilkuilee pois päin* Älä mieti sitä, pyydän.

Kanga: *hiljempaa* En mietikään. Joskus minä mietin vain sinua ja sitä, että olet vielä siinä.

Callistra: Voi, Kanga...