Mini-KT: Syyspäivänä

 Heipsis!

Tässä tällainen ei-juonellinen pieni tarina Iltan ja Chiónin arkisesta menosta :'D Babes having fun <3 Näkökulmahenkilönä toimii Chióni!

(Tällanen pienimuotoinen mainostus taas, mut mulle saa jättää itse Metsän kuiskauksesta aina ihan millon tahansa palautetta, arvostan aina jokaista sanaa <3 Päätösosa! )

_________________

..🍂.:.🍁*:.🎃..:🧡.:.

Mini-KT: Syyspäivänä

Minä rakastan syksyä. Olen aina rakastanut. Pimenevät illat, katulamppujen kelmeä hehku ja kellanpunaisina roihuavat puut. Kaikki se on minun kotini.

Vaikka Iltan tilanne on yhä epävakaa ja vaikea, olen opettanut hänet nauttimaan syksystä. Leivon hänelle, keitän joka ilta kuumia juotavia ja pakotan hänet vällyjen väliin kainalooni.

Ilta: Mmh, ei tämä syksy nyt niin huono ole. *murahtaa* 

Chióni: Hah, vai niin. Minun kattoni alla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nauttia syksystä kanssani. Muuten saa luvan ruikuttaa ikkunan alla.

Chióni: *silittää Iltaa* Hyvinhän sinä tunnut pärjäävän.

Ilta: Mmh, koska sinä olet noin ihana...

Chióni: *kikattaa* Älä viitsi!

Chióni: *kipuaa Iltan syliin* Meillä on muuten jääkaapissa kakkua, jos herraa sattuisi kiinnostamaan. 

Ilta: Häh, kakkua?

Chióni: Kalla jätti sitä sinne, kun tuli käymään.

Ilta: Tiedätkö, mitä minä söisin mieluummin...

Chióni: *hellästi kuiskaten* Olet ihan mahdoton...

Chióni: Mitä minä oikein teen sinun kanssasi?

Ilta: Hae alkajaisiksi sitä kakkua?

Chióni: Ai nytkö se sitten kelpaa? 

Chióni: *mumisten* No minäpä haen... Mikä kotivaimo minusta on tullut...

Ilta: *nauraa* Sinusta ei saisi kotivaimoa tekemälläkään. Onneksi.

Chióni: Kelpaisiko moinen?

Ilta: No ei, sinulla on luonnetta. Pidän siitä.

Chióni: Jassoo... *nousee ylös*

Ilta: Hitto, kun minulla ei kulje. Miksi ihmeessä minä hänen sen käskin hakea? Minun kakkunihan se on... Hemmetti, ei tästä tule mitään. En minä voi häntä passuuttaa tällä tavalla.

Ilta: Chióni on liian hyvä minulle jo muutenkin...

Chióni: *huutaa keittiöstä* Tulossaaa!

Chióni: *istuu sängylle kakkulautasen kanssa* No niin, tässä olisi.

Ilta: *tuijottaa kiinteästi* Sateenkaari.

Chióni: Mitä oikein odotit? Se on Kallan tekemä. Sitä paitsi se sopii sinulle... monestakin syystä...

Ilta: Se on tosi............ hieno.

Chióni: Kelpaako vai eikö?

Ilta: *ojentaa kättään* Tänne vaan.

Hetken päästä

Ilta: Kiitos, kun hait sen. Olisin minä itsekin voinut.

Chióni: Mitäpä minä en sinun eteesi tekisi. *hymyilee*

Ilta: Tule lähemmäs.

Ilta: Hei, Chióni...

Chióni: Joo?

Ilta: Pitäisikö meidän hankkia lapsia?

Chióni: *purskahtaa hysteeriseen nauruun* MITÄ! Ei! Minun valtion tuillani ei mitään lapsia elätetä! Sitä paitsi olisimme hirmuisen huonoja isiä, sinä opettaisit niille tuhat kirosanaa ja minä olisin oikeastaan aika vastuuton. En edes tykkää lapsista.

Ilta: Lapset ovat kivoja! Ne ovat niin aitoja ja meneväisiä vielä. Mieti nyt minut riehumaan niiden kanssa.

Chióni: No joo, se on söpö ajatus... *hymähtää* Olet kyllä itse ihan kuin pikkupoika. Minulle riittää tämä yksi mieslapsi, kiitos.

Chióni: Sitä paitsi kummallakaan meillä ei ole kohtua. Ja lähimmät kohdulliset tuttumme ovat Kalla ja....... sinun siskosi..... *pudistaa päätään* Joo ei. Ei tapahdu. MISTÄ tällainen ajatus edes löysi päähäsi?

Ilta: Kunhan sanon ääneen jokaisen ajatuksen, joka mielessäni käy.

Chióni: *nauraa* Olet ihan mahdoton.

Ilta: *alkaa kutittamaan* Kohta nähdään, miten mahdoton oikeasti osaan olla!!

Chióni: *rimpuilee kikattaen* Eih!! Seeeiiiis!

Ilta: *nauraa* Koeta nyt vaan kestää! Itsepähän minut valitsit!

Chióni: *työntää Iltaa naamasta kauemmas* Äää!

Ilta: *tukahtunutta muminaa* Mhghgggghghhgg

Chióni: Mitä sanoit kulta, en aivan kuule!

Ilta: Nyt sitten loppuu tämmöinen.

Chióni: Pitääkö sinua kiduttaa?

Ilta: Mielellään. *hymähdys*

Chióni: Katsotaanpa. *kuljettaa kättään korulla* Jospa jatkaisin kutittamista...

Ilta: Chióni. Tuo ei ole kutittamista.

Chióni: *kikattaa* Ai niinkö! ♥ En tiennytkään!

* * *

ANTEEKS mä voin vannoa että ne ei koskaan käyttäydy yhtään tuon paremmin :///